Wikipedia

Ero sivun ”Analyyttinen filosofia” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
{{lähteetön}} ym.
Rivi 1:
{{lähteetön}}
'''Analyyttinen filosofia''' on [[nykyfilosofia]]n valtavirtaus [[yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniassa]], [[Australia]]ssa sekä [[Pohjoismaat|Pohjoismaissa]]. Usein on puhuttu myös "anglosaksisesta filosofiasta", vaikka monet merkittävät analyyttiset filosofit ovat tulleet [[Manner-Eurooppa|manner-Euroopasta]]. Analyyttinen filosofia ei ole ollut, eikä ole, mikään sisällöllisesti yhtenäinen suuntaus. Kyse on ennemminkin tietynlaisesta näkemyksestä siitä, miten filosofiaa tehdään.
 
Analyyttinen filosofia on sateenvarjotermi, joka kattaa monia erilaisia näkemyksiä. Historiallisesti analyyttisen filosofian piiriin on luettu [[looginen positivismi]], [[looginen empirismi]], [[looginen atomismi]], [[logisismi]], [[arkikielen filosofia]] ja [[uuspragmatismi]]. Niiden yhteisenä piirteenä pidetään loogista selkeyttä painottavaa [[argumentti|argumentaatiotapaa]], johdonmukaisuutta sekä käsitteellistä yksiselitteisyyttä filosofisten ongelmien käsittelyssä. Tämä pyrkimys on johtanut usein [[kielifilosofiaKielifilosofia|kielifilosofisiin]] tarkasteluihin ja tieteellistä katsantokantaa painottavaan filosofiaan.
 
Analyyttinen filosofia painottaa loogista ja käsitteellistä analyysia. Suuntauksen syntymiseen ja kehittymiseen vaikutti merkittävästi [[matemaattinen logiikka|matemaattisen logiikan]] keksiminen. Analyyttinen filosofia asetetaan usein vastakkain [[mannermainen filosofia|mannermaisen filosofian]] kanssa.
Rivi 13 ⟶ 14:
Analyyttista filosofiaa sitoo yhteen myös perinne, joka alkoi [[Gottlob Frege]]n (1848-1925) [[logiikka|logiikan]], [[kielifilosofia]]n ja [[semantiikka|semantiikan]] tutkimuksista. [[Michael Dummett]] esittää, että Frege voidaan nähdä analyyttisen filosofian perustajana.
 
Frege oli näkemyksiltään puhdasoppinen [[kantilaisuusKantilaisuus|kantilainen]], jonka tarkoituksena oli tehdä korjaus [[Immanuel Kant]]in filosofiaan. Tämän korjauksen tuloksena syntyi moderni logiikka, perusta nykyiselle kielifilosofialle ja merkitysteorialle.
 
Frege pyrki saattamaan loppuun [[Gottfried Leibniz|Leibnizin]] ajatuksen täydellisestä ja täsmällisestä kielestä. Hän pyrki filosofiassaan luomaan loogisesti täydellisen ihannekielen, joka pystyisi ilmaisemaan täydellisesti maailman todellisen rakenteen vailla monimerkityksellisyyksiä. Hän ei ollut kiinnostunut luonnollisesta kielestä, vaan piti luonnollista kieltä kyvyttömänä ilmaisemaan [[todellisuus|todellisuutta]].
Rivi 45 ⟶ 46:
Moore tuli tunnetuksi kritisoidessaan moraaliteorioita, jotka pyrkivät palauttamaan moraalisen hyvän, johonkin empiirisesti mitattavaan ominaisuuteen. Mooren selittää, että näin toimiessaan henkilö syyllistyy [[naturalistinen virhepäätelmä|naturalistiseen virhepäätelmään]]. Mooren mukaan moraalista hyvää tulee pitää määrittelemättömänä epänaturalistisena arvona.
 
Moore alusti ajattelussaan analyyttisen filosofian ns.niin sanottua "[[arkikielen filosofia]]a". Frege ja Russell sen sijaan alustivat loogisia apuvälineitä käyttävää "kovaa haaraa".
 
=== Ludwig Wittgenstein ===
Rivi 69 ⟶ 70:
Ajattelussaan Wienin piirin jäsenet omaksuivat Fregen ja Russellin ajatuksia ja näkivät Wittgensteinin ''Tractatuksen'' ratkaisuna [[empirismi]]n ydinongelmiin. Wienin piiri pyrki osoittamaan kaiken [[metafysiikka|metafysiikan]] mielettömäksi. Metafysiikan mielettömyys nähtiin seurauksena havaintokokemusten merkityksettömyydestä metafysiikan kielille. Lause, jota ei voida havainnolla todentaa on mieletön. Metafysiikan väitteitä ei voida todentaa eikä kumota havainnoilla, siis metafysiikan lauseet ovat mielettömiä.
 
Loogiset empiristit jakoivat muun muassa Fregen ja Wittgensteinin haaveen luoda loogisesti täydellinen kieli. Mielekkäät väitteet tuli pystyä kumoamaan tai todistamaan havainnolla. Tätä loogiset empiristit kutsuivat [[verifikationismi|verifikaatiomenetelmäksi]], jonka avulla metafysiikan perusongelmista tuli näennäisongelmia, joita ei voi koskaan ratkaista. Wienin piirin "vasemmistoa" edustava [[Otto Neurath]] kritisoiarvosteli vahvasti metafysiikkaa. Hänen mukaansa kaikki mielekkäät väitteet tuli pystyä palauttamaan [[fysiikka|fysikaalisiksi]] väitteiksi, jotka puhuvat havaittavista ominaisuuksista.
 
Todennettavuusteesi ajatui ongelmiin, sillä se ajoi suurimman osan lauseista mielettömiksi. Todennettavuusteesi oli itsensä johdosta mieletön, sillä sitä ei ollut mahdollista palauttaa kokemukseen. Todennettavuusteesiä pyrittiin kehitttämään eteenpäin, mutta yritykset ajautuivat ongelmiin.
Rivi 79 ⟶ 80:
=== Alfred Tarski ===
 
Puolalainen filosofi [[Alfred Tarski]] (1901-1983) pyrki luomaan ristiriidattoman [[totuus|totuuden]] käsitteen. Tarskin pyrkimys oli vastata ns.niin sanottuun[[valehtelijan paradoksi]]in, joka kuuluu seuraavalla tavalla: "Tämä lause ei ole tosi". Onko lause tosi vai epätosi? Tätä Tarski piti luonnollisen kielen perustavana ongelmana, johon tuli pyrkiä vastaamaan.
 
Tarski jakoi kielen [[objektikieli|objektikieleen]] ja [[metakieli|metakieleen]]. Objektikieli on se, jonka lauseiden totuus on tarkasteltavan ja josta puhutaan, metakieli on se, jossa tarkastelu toteutuu. Tarski oli siinä mielessä Carnapin ajattelun kannalla, että lause saattoi olla totuutta toisessa kielessä, mutta ei toisessa. Tarskille totuus on aina totuutta jossakin tietyssä kielessä.
Rivi 89 ⟶ 90:
=== Karl Popper ===
 
Itävallassa syntynyt [[Karl Popper]] (1902-1994) vieraili Wienin piirin tapaamisissa, mutta ei allekirjoittanutesiintyi sen oppejaarvostelijana. Popperille tärkein kysymys oli, kuinka erottaa [[tiede]] ja ei-tiede toisistaan. Popper ei suhtautunut metafysiikkaan yhtä radikaalistijyrkästi kuin useimmat Wienin piirin jäsenet.
 
Popper kehitti [[falsifikationismi|falsifikationismiksi]] kutsutun opin, jonka mukaan teoria on tieteellinen, jos se on mahdollista kumota. Teorian on tehtävä mahdolliseksi koe, jossa havainnot voivat kumota sen, mikäli teoria on virheellinen. Popper korosti ajattelussaan innovatiivisuutta ja virheellistenkin teorioiden esittämistä kumottaviksi. Vapaasti ja luovasti keksityt ajatukset takasivat tieteen kehityksen. Teorioita on koeteltava ankarasti.
 
Popperin mukaan ennakko-oletukset värittävät aina havaintoammehavaintoa. Popper korosti, että teoria voi edistyä erehdysten kautta. Hän vastusti näkemystä, jonka mukaan uudet ja vanhat teoriat eivät olisi millään tavalla sovitettavissa yhteen toistensa kassa.
 
=== Willard Van Orman Quine ===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Analyyttinen_filosofia”