Ero sivun ”Kustavilaisuus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 6:
'''Kustavilainen arkkitehtuurityyli''' ([[1785]]-[[1795]]) alkoi kuningas [[Kustaa III]]:n [[1783]]-84 tekemän [[Italia]]n-matkan jälkeen. Tyyliä kuvaa ankaran yksinkertainen klassinen arkkitehtuurityyli. Kustavilaisen tyylin tärkein vaikuttaja on [[Louis Jean Desprez]], jonka [[Kustaa III]] tapasi matkallaan [[Rooma]]ssa ja palkkasi hoviarkkitehdikseen. [[Louis Jean Desprez]]in suunnittelelma [[Hämeenlinnan kirkko]] ([[1798]]) on kustavilaisuuden tyylipuhtaimpia edustajia [[Suomi|Suomessa]].
'''Myöhäiskustavilainen arkkitehtuurityyli''' ([[1795]]-[[1816]]) alkoi kuningas [[Kustaa III]]:n kuoleman jälkeen ja vaikutti erityisesti [[Kustaa IV Aadolf]]in valtakaudella [[1796]]-[[1809]]. Myöhäiskustavilaisuudessa tyyli muuttui vieläkin pelkistetymmäksi ja sitä kuvaa varsinkin julkisivujen selkeys ja koruttomuus. Suunnittelussa otettiin huomioon käytännöllisyys, hyödyllisyys ja taloudellinen järkevyys. Interiöörit saattoivat sen sijaan olla koristellumpia. [[Carl Christoffer Gjörwell]]in suunnittelema [[Akatemiatalo|Turun Akatemiatalo]] ([[1817]]) on huomattavimpia esimerkkejä myöhäiskustavilaisuudesta [[Suomi|Suomessa]]. Sen julkisivussa ei ole
==Katso myös==
| |||