Ero sivun ”Oskari Mantere” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 44:
[[1932]] Mantereesta tuli opetusministeri [[T. M. Kivimäki|T. M. Kivimäen]] porvarilliseen vähemmistöhallitukseen, joka istui ennätyksellisesti lähes täydet neljä vuotta. Opetusministerikaudellaan hän sai aikaan päätöksen Jyväskylän kasvatustieteellisen korkeakoulun (nykyinen [[Jyväskylän yliopisto]]) perustamisesta, mikä oli suomalaisen opettajankoulutuksen kannalta tärkeä edistysaskel. Mantereen poliittiseksi kompastuskiveksi muodostui kuitenkin kysymys [[Helsingin yliopisto]]n kielisuhteista.
 
=== Vuoden 19251935 kielikiista ===
Ns.Nii sanottu [[Aitosuomalaisuus|aitosuomalainen rintama]], johon kuului suurin osa poliittista oikeistoa, oli jo itsenäisyyden alkuvuosista asti vaatinut [[Helsingin yliopisto]]n täydellistä suomalaistamista. [[Kivimäen hallitus]] nosti kysymyksen uudelleen esiin ja tunnusteli mahdollisuuksia joko siirtää koko [[ruotsinkielinen opetus Helsingin yliopistossa]] Turkuun [[Åbo Akademi]]in tai perustaa Helsinkiin uusi ruotsinkielinen yliopisto. Kun nämä yritykset eivät tuottaneet tulosta, hallitus yritti ajaa läpi kompromissiehdotuksen, jonka mukaan suomenkielisen opetuksen määrää yliopistossa kasvatettaisiin mutta se pysyisi silti kaksikielisenä. Vuoden [[19251935]] alussa kutsuttiin koolle [[Ylimääräiset valtiopäivät 1935|ylimääräiset valtiopäivät]] käsittelemään asiaa, mutta aitosuomalaiset aloittivat kiivaan jarrutustaistelun. Kun aitosuomalaisten edustajat olivat pitäneet eduskunnassa puheita yhtäjaksoisesti viisi vuorokautta, presidentti [[P. E. Svinhufvud]] hajotti valtiopäivät.
 
Epäonninen yliopistokysymys henkilöityi opetusministeri Mantereeseen ja laski tämän suosiota sekä poliittista vaikutusvaltaa. Kun Kivimäen hallitus kaatui 1936, Mantere ei enää päässyt ministeriksi [[A. K. Cajander]]in punamultahallitukseen. Vuonna [[1939]] hän luopui kansanedustajuudesta ja vetäytyi politiikasta.