Ero sivun ”Juha Rihtniemi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 3:
== Elämä ==
 
Juha Rihtniemi syntyi [[Suomenlinna]]ssa, Helsingissä 28. elokuuta 1927. Hänen isosiskonsa ja vanhin lapsi [[Irma Rihtniemi-Koski|Irma]] oli syntynyt 27. maaliskuuta 1926 myös Suomenlinnassa. Irma Rihtniemi-Koski toimi vuosina [[1978]]–[[1979]] [[Kokoomuksen Naisten Liitto|Kokoomuksen Naisten Liiton]] puheenjohtajana ja Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajanana vuosina [[1975]]–[[1980]]. Lisäksi hän toimi Kokoomuksen puoluehallituksen ja- valtuuston jäsenenä. Juha Rihtniemen tytärisä oli yksi Kansallisen kokoomuksen perustajajäsenistä vuonna 1918 ja [[aktivismi (sortokaudet)|aktivistien]] johtohahmoista, [[everstiluutnantti]] [[SuviElja Rihtniemi]], (sjoka toimi [[1920-luku|1920-luvulla]] Suomenlinnan komendanttina. 1954)Elja onRihtniemi oli toiminut Kansallisenluutnantin Kokoomuksenarvolla puoluevaltuuston[[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] maineikkaana Kajaanin Sissi-Rykmentin päällikkönä ja tämän jälkeen suojeluskuntavaikuttajana. Elja Rihtniemen jäsenenäisä, HelsingissäJuha kaupunginvaltuutettunaRihtniemen vuodestaisoisä 1982Volter alkaenRihtniemi jaoli kaupunginhallituksenaikanaan puheenjohtajanaollut 2007yksi alkaen[[jääkäriliike|jääkäriliikkeen]] aktivisteista. Elja Rihtiniemi oli [[1930-luku|1930-luvun]] alussa Kansalliseen Kokoomukseen kuuluneen presidentin [[P. E. Svinhufvud]] luottomies. Elja Rihtniemen vaimo eli Juhan äiti oli Doris Ingrid (os. Gruene).
Juha Rihtniemen isä oli yksi Kansallisen kokoomuksen perustajajäsenistä vuonna 1918 ja [[aktivismi (sortokaudet)|aktivistien]] johtohahmoista, [[everstiluutnantti]] [[Elja Rihtniemi]], joka toimi [[1920-luku|1920-luvulla]] Suomenlinnan komendanttina. Elja Rihtniemi oli toiminut luutnantin arvolla [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] maineikkaana Kajaanin Sissi-Rykmentin päällikkönä ja tämän jälkeen suojeluskuntavaikuttajana. Elja Rihtniemen isä, Juha Rihtniemen isoisä Volter Rihtniemi oli aikanaan ollut yksi [[jääkäriliike|jääkäriliikkeen]] aktivisteista. Elja Rihtiniemi oli [[1930-luku|1930-luvun]] alussa Kansalliseen Kokoomukseen kuuluneen presidentin [[P. E. Svinhufvud]] luottomies. Elja Rihtniemen vaimo eli Juhan äiti oli Doris Ingrid (os. Gruene).
 
Suomenlinnasta Rihtniemet muuttivat kantakaupunkiin Suojeluskuntien taloon Merikatu 5:een. Isä Elja Rihtniemi menehtyi varhaisessa iässä vuonna [[1935]] ja leskeksi jäänyt Doris lapsineen muutti ensin Tehtaankatu 9:ään ja sitten Tehtaankatu 5:een. Sodan jälkeen suojeluskuntalaiset joutuivat vaikeuksiin, eikä suojeluskuntatoimintaan aktiivisesti osaaottaneilla Rihtniemillä ollut helppoa.
Rivi 12 ⟶ 11:
Sodan aikana teini-ikäiset Juha Rihtniemi ja hänen tuleva puolisonsa Anna-Liisa Birgitta Silvo ottivat osaa ilmavalvontatehtäviin ja muuhun sota-ajan vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Juha Rihtniemi tapasi Anna-Liisa Silvon [[sotasyyllisyysoikeudenkäynti]]en aikana [[1945]]–[[1946]], jolloin Rihtniemi toimi lähettinä ja Silvo puolustuksen konekirjoittajana. Lähettinä Juha Rihtniemi vei syytettyjen puolustusasianajajajan [[ministeri]] [[Hjalmar J. Procopé|Hjalmar Procopén]] asiakirjoja muun muassa [[Risto Ryti]]lle konttorilta Katajanokan vankilaan ja toisin päin.
 
Vuonna [[1948]] avioituneen pariskunnan Juha ja Anna-Liisa Rihtniemen ensimmäinen yhteinen asunto sijaitsi [[Meilahti|Meilahdessa]] Mannerheimintie 93:ssa ''White Ladyn'' talossa. Asunnon koko oli 40 m². Pariskunnan ensimmäinen lapsi [[Suvi Rihtniemi]] syntyi [[8. huhtikuuta]] [[1954]]. Suvi Rihtniemi on nykyisin [[Helsingin seudun liikenne]] -kuntayhtymän toimitusjohtaja ja [[Helsingin kaupunginvaltuusto]]n entinen kokoomuslainen puheenjohtaja. Vuonna [[1956]] Rihtniemet muuttivat arava-asuntoon [[Pohjois-Haaga]]an, jossa hän asui vaatimattomissa oloissa kuolemaansa saakka.
 
1958 Rihtniemi valittiin Kymen läntisestä vaalipiiristä Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajana. Vuodet [[1959]]–[[1960]] valtiotieteen maisteri Rihtniemi toimi Kansallisen Kokoomuksen puoluesihteerinä. Samaan aikaan vuosina [[1955]]–[[1965]] puheenjohtajana toimi [[Jussi Saukkonen]]. Rihtniemelle oli itsestään selvyys kuulua Kansalliseen Kokoomukseen, jota perhe oli kautta-aikain oli kannattanut. Lisäksi perheen vahva isänmaallinen ja suojeluskuntalainen tausta antoivat syyn kuulua Kansalliseen Kokoomukseen. Kuitenkin Rihtniemi ei kuulunut perinteistä kokoomusta edustaneeseen oikeistosiipeen, jonka voimahahmo oli Suomen politiikkaa liiasta neuvostomyötäilystä arvostellut [[Tuure Junnila]]. Toisin kuin Saukkoseen, Kekkonen ei luottanut Rihtniemeen. Saukkonen oli luonteeltaan vakaa eli luotettava ja paikallaan junnaava, Rihtniemi taas oli Kekkosen mielestä epäluotettava ja ailahteleva. Kekkonen tyrmäsikin toistuvasti [[1960-luku|1960-luvulla]] Rihtniemen pyrkimykset ministeriksi.