Ero sivun ”Yrjö Koskinen Yrjö-Koskinen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Siirsin uudelle nimelle, ettei sekoiteta isäänsä |
rv, siirtoa ei tehdä näin |
||
Rivi 1:
'''Yrjö Koskinen (Y.K.) Yrjö-Koskinen''', vuoteen [[1882]] '''Forsman''', ([[2. marraskuuta]] [[1854]] [[Pietarsaari]] – [[12. tammikuuta]] [[1917]] [[Helsinki]]) oli [[vapaaherra]], [[kouluhallitus|kouluylihallituksen]] ylitirehtööri ja [[Suomalainen puolue|Suomalaisen puolueen]] kansanedustaja.
#OHJAUS [[Yrjö Koskinen Yrjö-Koskinen]]▼
Yrjö-Koskisen vanhemmat olivat senaattori Georg Zacharias Forsman [[Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen|(Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen)]] ja Sofia Fransiska Friberg. Hän pääsi ylioppilaaksi [[1871]] ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon [[1877]], lisensiaatin tutkinnon [[1890]] sekä väitteli tohtoriksi [[1894]].
Yrjö-Koskinen toimi opettajanurallaan [[Hämeenlinnan normaalilyseo]]n ja suomalaisen tyttökoulun opettajana [[1878]]–[[1881]], [[Helsingin suomalainen alkeisopisto|Helsingin suomalaisen alkeisopiston]] opettajana [[1882]]–[[1884]] ja [[Jyväskylän seminaari]]n historian ja kasvatusopin lehtorina [[1886]]–[[1892]]. Yrjö-Koskinen oli [[Uudenmaan lääni]]n kansakouluntarkastajana [[1892]]–[[1894]], Jyväskylän seminaarin johtajana [[1895]]–[[1899]] sekä kouluhallituksessa kansakouluntarkastajana [[1899]]–[[1902]] ja uransa huipulla ylitirehtöörinä [[1902]]–[[1917]]. Hänen johtajanaikanaan kansakoulujen perustaminen määrättiin kuntien velvollisuudeksi, mikä yli kaksinkertaisti niiden määrän lyhyessä ajassa. Yleiseen oppivelvollisuuteen hän kuitenkin suhtautui epäillen, joten sen toteuttaminen jäi hänen seuraajansa, [[Mikael Soininen|Mikael Soinisen]] ajalle.
Yrjö Koskinen Yrjö-Koskinen osallistui myös politiikkaan isänsä jalanjäljissä ja oli ritariston ja aatelin jäsenenä [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|säätyvaltiopäivillä]] vuosina [[1885]] ja [[1894]]–[[1905]]. [[Jyväskylä]]n vuosinaan hän oli 1898–1899 lyhyen aikaa kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja myös [[kirkolliskokous|kirkolliskokouksen]] jäsenenä 1898 ja 1908. [[Sortokaudet|Sortovuosina]] hän kannatti jopa pidemmälle menevää myöntyvyyslinjaa kuin isänsä, mutta hänet valittiin silti [[Suomen senaatti|senaatin]] kirkollisasiaintoimituskunnan päällikköksi (opetusministeriksi) [[Hjeltin senaatti|Hjeltin senaattiin]] kesällä [[1908]]. Pesti jäi vain reilun vuoden mittaiseksi. Yrjö-Koskinen oli myös Suomalaisen puolueen kansanedustajana [[1907]]–[[1909]] ja [[1910]] edustaen [[Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri|Vaasan läänin eteläistä vaalipiiriä]] ja johti [[Uusi Suometar|''Uuden Suomettaren'']] johtokuntaa, mutta keskittyi viimeisinä vuosinaan enemmän virkansa hoitoon kuin politiikkaan.
Yrjö-Koskinen sai [[todellinen valtioneuvos|todellisen valtioneuvoksen]] arvonimen [[1916]]. Hän oli naimisissa vuodesta [[1878]] Elin Lovisa Branderin kanssa. Heidän poikansa oli lakimies ja suurlähettiläs [[Aarno Yrjö-Koskinen]]. Samoihin aikoihin Yrjö Koskinen Yrjö-Koskisen kanssa Suomalaisen puolueen poliitikkoina ja kansanedustajina toimivat myös hänen veljensä [[Eino Sakari Yrjö-Koskinen]] ja [[Lauri Yrjö-Koskinen]] sekä edellisen vaimo [[Iida Yrjö-Koskinen]].
== Lähteet ==
* {{edustajamatrikkeli|nro=911791}}
* Vesa Vares: Yrjö-Koskinen, Yrjö Koskinen. Teoksessa ''Suomen Kansallisbiopgrafia 10''. SKS, Helsinki 2007, s. 804–806.
[[Luokka:Suomalaiset senaattorit|Yrjö-Koskinen, Yrjö Koskinen]]
[[Luokka:Suomettarelaiset poliitikot|Yrjö-Koskinen, Yrjö Koskinen]]
[[Luokka:Suomalaiset aateliset|Yrjö-Koskinen, Yrjö Koskinen]]
[[Luokka:Suomen suuriruhtinaskunnan aatelissäädyn valtiopäivämiehet|Yrjö-Koskinen, Yrjö Koskinen]]
[[Luokka:Jyväskylän kaupunginvaltuutetut|Yrjö-Koskinen, Yrjö Koskinen]]
[[Luokka:Kouluhallituksen pääjohtajat|Yrjö-Koskinen, Yrjö Koskinen]]
[[Luokka:Vuonna 1854 syntyneet|Yrjö-Koskinen, Yrjö Koskinen]]
[[Luokka:Vuonna 1917 kuolleet|Yrjö-Koskinen, Yrjö Koskinen]]
| |||