Wikipedia

Ero sivun ”Teokratia” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
p Käyttäjän 130.233.201.90 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Luckas-bot tekemään versioon.
Rivi 1:
{{valtiomuodot}}
'''Teokratia''' ({{k-el|θεοκρατια}}) tarkoittaa kirjaimellisesti [[jumala]]n [[valta]]a. Nykyään sillä monesti tarkoitetaan [[Hallitusmuodot|hallitusmuotoa]], jossa [[Uskonto|uskonnollisilla]] instituutioilla tai johtajilla on suurin päätösvalta.<ref name="pol">Hakusana theocracy teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=McLean, Iain (toim.) | Nimeke=The concise Oxford dictionary of politics | Selite=Oxford paperback reference | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 0-19-285288-4 | Kieli={{en}} }}</ref> Esimerkkejä teokraattisesta valtiosta ovat [[paavi]]n johtama [[Vatikaanivaltio]] ja [[Iran|Iranin islamilainen tasavalta]] <ref>Hakusana theocracy verkkoaineistossa {{Verkkoviite | Osoite=http://www.britannica.com/bps/search?query=theocracy | Nimeke=Britannica Concise Encyclopedia | Julkaisija=Encyclopædia Britannica, Inc. | Viitattu=30.3.2010}}</ref> Ensimmäinen tunnettu teokratian käsitteen käyttäjä oli [[Juutalaisuus|juutalainen]] historioitsija [[Josephus]] (Josefus Flavius) 100-luvun lopulla.<ref name="pol"/>
Teokratia (kreik. θεοκρατια) tarkoittaa kirjaimellisesti jumalan valtaa. Nykyään sillä monesti tarkoitetaan hallitusmuotoa, jossa uskonnollisilla instituutioilla tai johtajilla on suurin päätösvalta.[1] Esimerkkejä teokraattisesta valtiosta ovat paavin johtama Vatikaanivaltio, Iran ja Saudi-Arabia.[2] Myös talibanien hallitsema [[Afganistan]] oli teokratia.
 
Teokratia ei kuitenkaan ole sama asia kuin valtionuskonto, caesaropapismi tai ekklesiokratia. Valtionuskonto on yksinkertaisesti institutionalisoitu uskonto, jolla on lakiin kirjattu erityisasema. Caesaropapismi puolestaan on "käänteistä" teokratiaa, jossa valtio hallitsee kirkkoa ja jossa maallisilla hallitsijoilla tai johtajilla on määräävä asema uskonnossa ja sen käytännöissä. Ekklesiokratia puolestaan on valtiomuoto, jossa kirkkoinstituutio hallitsee maata, kuten Saksalaisen ritarikunnan Ordensstaat.
 
==Käsitteen tausta==
 
Ensimmäinen tunnettu teokratian käsitteen käyttäjä oli [[Flavius Josephus]] 100-luvun lopulla. Josephus kertoi teokratian olevan juutalaisten luonnollinen valtiomuoto ja rinnasti käsitteen demokratiaan, monarkiaan ja oligarkiaan, jotka hän näki vieraiden kansakuntien keksintöinä. Kauan käsitteellä viitattiinkin ennen kaikkea vain Vanhan testamentin ajan juutalaisuuteen. Laajempaan käyttöön käsite levisi Hegelin kuvattua sillä itämaisen sivilisaation despoottista varhaisvaihetta, jossa valtiota ja uskontoa ei rajattu erilleen. Hegeliä seuraillen on tähän päivään saakka ollut tyypillistä kuormittaa ja osin myös väärinkäyttää teokratian käsitettä valistukselle vastakkaisilla sivumerkityksillä. Hegelin jälkeen käsitteellä on viitattu hyvin monenlaisiin yhteisöihin inka-valtakunnasta Savonarolan Firenzen kautta nykyajan Iraniin.
 
Euroopassa teokratia on ollut hyvin harvinaista, mutta caesaropapismi sensijaan yleistä. Ainoat Euroopan historialliset teokratiat sanan varsinaisessa merkityksessä ovat olleet [[paavi]]n johtama [[Kirkkovaltio]], [[Savonarola]]n [[Firenze]] sekä [[Jean Calvin]]in [[Geneve]].
 
==Teokratian käsitteen sosiologiset käyttöyhteydet==
Kuten käsitehistorian kannaltakin on johdonmukaista, juutalaisia yhteisöjä on usein nimitetty teokraattisiksi. Tyypillisessä teokratian käsitemääritelmässä Vanhan testamentin ajan juutalaisuus liitetään Josephusta seuraillen käsitteen piiriin. Siitä, mitkä varhaisen juutalaisuuden vaiheet pitäisi lukea teokraattisiksi, tulkitsijat ovat eri mieltä. Esimerkiksi Websterin sanakirja mainitsee nimenomaan kuningaskuntaa edeltäneen Israelin teokraattisena. Sen sijaan teossarjassa The Encyclopedia of Religion esitetään muinaisen Israelin olleen teokraattinen lähestulkoon koko kehityskaarensa ajan, monarkian aikaa myöten. On myös keskusteltu siitä, soveltuuko käsite kuvaamaan keskiajan rabbiinista juutalaisuutta.
 
Reformaatiota edeltävistä kristillisistä yhteisöistä nimetään teokraattisiksi erityisesti kreikkalaiskatolinen Bysantti, katolinen Kirkkovaltio sekä keskiajan katoliset valtiot yleensä. Bysantti oli kuitenkin vahvasti caesaropapistinen yhteiskunta ja keskiajan katoliset valtiot puolestaan ekklesiokratioita kirkko-organisaation toimiessa feodaalivaltiossa kiinteänä osana. ''Cuius regio, eius religio'' -sääntö merkitsi caesaropapismin lopullista voittoa teokratiasta.
 
Etenkin uudemmassa sosiologisessa kirjallisuudessa teokraattisiksi kutsutaan silmiinpistävästi eniten muslimienemmistöisiä yhteisöjä. Ylipäätään teokratian käsitteen käytännön sovellutuksista on käyty eniten keskustelua nimenomaan islamin tutkimuksen yhteydessä. On kiistelty siitä, onko islam luonnostaan teokraattinen vai ei – yleensä määrittelemättä teokratian käsitettä selkeästi. Varhaisen islamin edustamaa myyttistä ideaaliyhteisöä nimitetään usein teokratiaksi. Nykyisiä muslimivaltioita, kuten Irania, Saudi-Arabiaa sekä taliban-johtoista Afganistania teokraattisiksi kutsuttaessa sanaan liittyy yleensä vahvasti negatiivinen arvolataus: teokratia assosioituu islamismiin, joka puolestaan assosioituu väkivaltaan, tiukkaan yhteiskunnalliseen säätelyyn sekä Hegelin jalanjäljissä takapajuisuuteen. Vaikka osa islamin tutkimuksen ympärillä tapahtuvasta teokratian käsitteen käytöstä on asiallista, etenkin silloin, kun käsitellään nykyajan muslimivaltaisia valtioita, käsite kerää ylleen paljon suuremman tunteiden kuorman kuin sen analyyttinen selkäranka kestää.
 
Itä-Aasian uskontoihin teokratian käsitteellä viitataan vain satunnaisesti. Poikkeuksena tästä on Tiibetin lamalaisuus, joka mainitaan toistuvasti esimerkkiteokratiana. Aasian muinaisia keisarikuntia Kiinaa ja Japania puolestaan kutsutaan teokratioiksi siinä missä Lähi-idän ja Amerikankin varhaisia sivilisaatioita.
 
Sen lisäksi, että teokratioiksi on määritelty yhteisöjä eri puolilta maailmaa, on teokratian käsite tutkimuksessa liitetty toistuvasti orgaaniseksi osaksi fundamentalistista ajattelua. Vaikka tämä käsiteyhdistelmä helposti sisältääkin samankaltaisia latauksia kuin ne, joita muodostuu puhuttaessa islamilaisesta teokratiasta, on yhdistämistä onnistuttu tekemään myös kiihkottomasti ja hedelmällisin tuloksin.
== Katso myös ==
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Teokratia”