Ero sivun ”Narva (Vesilahti)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
meni jo. Jos joku tietää tulevista markkinoista niin voi palauttaa tämän lauseen uusilla päivämäärillä |
||
Rivi 9:
Narvan markkinoita sanottiin aikoinaan Antinmessun markkinoiksi, koska markkinoita pidettiin Antinpäivän aikoihin (30.11., myöh 13.12). Koska Pyhä Antti oli Vesilahdessa huomattava pyhimys katolisella ajalla, Antinmessun markkinoiden on arveltu periytyvän viimeistään katoliselta keskiajalta. <ref>Linna Martti: ''Suomen alueellinen pyhimyskultti ja vanhemmat aluejaot.'' Kirjassa: Vesilahti 1346-1996</ref> 1500-luvulla Narva oli Vesilahden suurin kylä. Virallisen aseman markkinat saivat [[1720-luku|1720-luvulla]], mutta lukuisien järjestyshäiriöiden vuoksi kyläläiset anoivat, että markkinat siirrettäisiin Tammerkoskelle, joka oli myös vanha markkinapaikka. Näin tapahtuikin vuonna 1788. Markkinoiden jälkeen Narvassa pidettiin vain kuuluisaksi tullutta toria 1900-luvun alulle asti. Kesälauantaisin tapahtuva tori elvytettiin 1980-luvun alussa. <ref>Arajärvi Kirsi: ''Vesilahden historia.'' 1950.</ref>
Kaupan asteittainen vapautuminen ja maakaupan salliminen tekivät markkinoista 1800-luvun kuluessa tarpeettomia. Vuonna 1965 Narvan "Tähti" Nuorisoseura ry käynnisti Narvan Markkinat uudelleen, mutta nyt vain viiden vuoden välein tapahtuvana suurimuotoisena kotiseutujuhlana.
Narva on ollut laajan maa-, metsä- ja karjatalousalueen keskus. Vaikka lypsykarjatalous on vähentynyt voimakkaasti 1980-luvulta alkaen, kylän tuntumassa on yhä muutamia karjatiloja. Muutamat tilat ovat korvanneet lypsykarjan sikojen ja lihakarjan kasvatuksella. Maa- ja metsätalouteen liittyvien ammatinharjoittajien ja väkimäärän kasvun seurauksena muidenkin palveluammattien harjoittajien määrä on ollut nousussa. Työssäkäynti liikekeskuksissa on myös kasvanut.<ref>Honka-Hallila Helena: Vesilahti ja vesilahtelaiset 1869-1996. ss. 360-376. Kirjassa: Vesilahti 1346-1996</ref>
| |||