Ero sivun ”Johan Gabriel Linsén” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
Linsén kuului ns. [[Turun romantiikka|Turun romantikkoihin]] ja oli kansallisuusaatteen puolestapuhuja. Vuonna [[1815]] hän teki aloitteen ''Selma''-nimisen kirjallisen yhdistyksen perustamiseksi, joka toteutui [[Aura-seura|''Aura'']] -nimisenä pari vuotta myöhemmin eli vuonna [[1817]]. Samannimisessä seuran [[Aura (kalenteri)|kalenterissa]] Linsén julkaisi muutamia runoja vuonna 1817 ja [[1818]].
 
Vuonna [[1819]] hän perusti yhdessä Fr.[[Fredrik BergbominBergbom]]in kanssa [[Mnemosyne (lehti)|''Mnemosyne'']] -lehden, jota toimitti vuoteen [[1823]] saakka. Siinäkin hän julkaisi runojaan, kuten ''Den finska fosterbygden'', samoin kuin proosatekstejä. Jälkimmäisistä vuonna 1819 julkaistu ''Om finsk nationalitetet'' korostaa kansallishenkeä ja suomen kielen asemaa. Linsén ei kuitenkaan yhtynyt aikakauden kiivaimpiin kansallismiehiin kuten [[Adolf Ivar Arwidsson]] ja piti esimerkiksi [[Turun Viikkosanomat|Turun Viikkosanomia]] ja kansan opettamista jopa vaarallisena. Silti, kun Linsén toimi [[Suomalaisen kirjallisuuden seura]]n puheenjohtajana vuodesta [[1833]] vuoteen [[1841]], hän [[Kalevala]]n innoittamana puhui kansansivistyksen puolesta. Linsén oli muutenkin aikakautensa tunnettu kaunopuhuja.
 
Linsénin ensimmäinen puoliso vuodesta [[1814]] oli Amalia Carolina Forssell (k. [[1827]]) ja toinen vuodesta [[1829]] Wilhelmina Petronella Hoeckert (k. [[1870]]). Jälkimmäisestä avioliitosta syntynyt tytär [[Johanna Matilda Linsén]] oli ensimmäinen suomalainen sokeainopettaja ja poika [[Selim Gabriel Linsén]] säveltäjä.