Wikipedia

Ero sivun ”Uskonnoton tapakulttuuri” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Vesteri (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
62 262 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 48:
Todistajien läsnäollessa vihkijä lausuu vihittäville: ”Avioliiton tarkoituksena on perheen perustaminen siihen kuuluvien yhteiseksi parhaaksi sekä yhteiskunnan säilymiseksi. Avioliitto on tarkoitettu pysyväksi, jotta perheen jäsenet voisivat yhdessä luoda onnellisen kodin.” Kihlakumppaneilta kysytään erikseen seuraavaa (ensin mieheltä): ”Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä (nimi): tahdotteko ottaa tämän (nimi) aviovaimoksenne (aviomieheksenne) rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?” (Vastaus: Tahdon) ”Vastattuanne näin myöntävästi teille esitettyyn kysymykseen totean teidät aviopuolisoiksi.” Jos sormuksia vaihdetaan, lausutaan: ”Ottakaa (nimi) liittonne merkiksi sormus mieheltänne (vaimoltanne).” Lopuksi ilmoitetaan: ”Teidät on nyt vihitty avioliittoon. Puolisoina olette keskenänne yhdenvertaiset. Osoittakaa avioliitossanne toinen toisillenne rakkautta ja keskinäistä luottamusta sekä toimikaa yhdessä perheen hyväksi.”<ref name="naimisiin.info"/>
 
Vihkimisen jälkeen hääpari järjestää hääjuhlan koristeluineen ja perinteineen kuten haluaa. Pariskunta voi esimerkiksi vaihtaa juhlassa [[Vihkisormus|vihkisormuksia]] keskenään. Häävieraat voivat esimerkiksi allekirjoittaa todistuksen, jolla kukin lupaa tukea uutta avioparia myötä- ja vastoinkäymisissä.<ref name="laitinen1">{{Lehtiviite | Tekijä=Laitinen, Jaana | Otsikko=Naimisiin ilman papin aamenta | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=6.11.2006}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Vain+seremonian+sis%C3%A4lt%C3%B6++erottaa+siviilih%C3%A4%C3%A4t+kirkollisista/HS20010716SI1YO02nls | Nimeke=Vain seremonian sisältö erottaa siviilihäät kirkollisista | Tekijä=Liukkonen, Johanna | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=16.7.2001 | Viitattu=4.1.2011}}</ref>
 
Henkikirjoittaja voidaan myös kutsua vihkimään juhlapaikalle. Vihkikaavan lisäksi vihkijä saattaa pitää puheen tai lausua tilanteeseen sopivan runon. Häissä voivat puhua myös esimerkiksi morsiusparin vanhemmat, isovanhemmat, kaaso, puhemies tai ammattimainen juhlapuhuja. Toimitukseen voi liittyä myös musiikkiesitys. Kokonaisuutena vihkijuhla voi muodostua esimerkiksi seuraavista aineksista: Morsiusparin tai morsiamen sisääntulo musiikin soidessa. Tervetulotoivotus ja johdanto. Lauluesitys tai lausuntaa. Vihkikaava puolisoiksi julistamiseen asti. Sormusten vaihto, suudelma. Vihkitodistus allekirjoitetaan ja luovutetaan hääparille. Vihkikaavan loppusanat. Vihkipari siirtyy onniteltavaksi.<ref name="naimisiin.info"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hyvinkaanmaistraatti.fi/vinkkeja_vihkimisen_jarjestajille.htm | Nimeke=Käytännön vinkkejä häätilaisuuden järjestäjille | Julkaisija=Hyvinkään maistraatti | Viitattu=4.1.2011}}</ref>
Rivi 65:
Nimiäiset tai nimenantojuhla on [[Lapsi|lapsen]] [[Nimi|nimenannon]] yhteydessä järjestettävä juhla.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Tilaisuudessa lapsi esitellään suvulle ja perheystäville, ja sen tärkeimpänä osuutena on lapsen nimen julkistaminen<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Nimen+paljastaminen+huipentaa+nimi%C3%A4iset/HS20080721SI1KA03v7u | Nimeke=Nimen paljastaminen huipentaa nimiäiset | Tekijä=Moilanen, Kaisu | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=21.7.2008 | Viitattu=22.8.2009}}</ref>. Lapsen vanhemmat päättävät hyvin vapaasti juhlan paikan ja tilanteen. Nimiäisiin saatetaan kutsua ulkopuolinen puhuja tai puhuja voi olla sukulainen tai ystävä.<ref name="AKA"/> Vuonna 2010 arviolta joka viides suomalainen vauva saa nimensä uskonnottomasti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2010/04/18/Joka+viides+vauva+saa+nimen+ilman+pappia/201028853347/4 | Nimeke=Joka viides vauva saa nimen ilman pappia | Julkaisu=Kouvolan sanomat | Ajankohta=18.4.2010 | Viitattu=10.9.2010}}</ref>
 
Nimenantojuhla voi mennä esimerkiksi seuraavasti. Lapsi puetaan juhlamekkoon. Juhlapuhuja, vanhemmat tai kummi pitää puheen. Äiti julkistaa lapsen nimen ja isä laskee vauvan päähän kukkaseppeleen. Vieraat allekirjoittavat onnentoivotuksen lapselle. Lapselle voidaan myös istuttaa oma [[puu]]. Kahvitarjoilu ja pienet lahjat ovat yleisiä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Laitinen, Jaana | Otsikko=Naimisiin ilman papin aamenta | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohtaname=6.11.2006}}<"laitinen1"/ref>
[[Tiedosto:KuutsaloProtuKeskustelu.JPG|250px|thumb|right|Keskustelua Prometheus-leirillä.]]
 
Rivi 75:
[[Nuoruus|Nuoria]] [[Aikuisuus|aikuisuuteen]] valmistavaa koulutusta on järjestetty uskonnottomien järjestöjen toimesta 1800-luvulta alkaen.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 118–128.</ref> [[Saksa]]lainen aikuistumiskoulu eli [[Jugendweihe]] päätetään juhlalla. Osallistuneille on annettu kunniakirja ja lahja, esimerkiksi rintakoru.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et7.htm#mozTocId551406 | Nimeke=Aikuistuminen | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Siveys ja todellisuus: Peruskoulun elämänkatsomustieto 7 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=1.6.2010}}</ref> Jugendweihe käydään 13–14-vuotiaana.<ref name="Deutsche Welle">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dw-world.de/dw/article/0,1564,1516020,00.html | Nimeke=A Secular Rite of Passage | Tekijä=Walker, Tamsin | Julkaisu=DW-World.de | Ajankohta=14.3.2005 | Julkaisija=Deutsche Welle | Viitattu=27.8.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> [[Human-Etisk Forbund|Norjan humanistiliitto]] on järjestänyt aikuistumiskursseja vuodesta 1951 saakka. Vuonna 2006 yli 10&nbsp;500 nuorta eli noin 17&nbsp;% ikäluokasta kävi humanistisen aikuistumiskoulun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.human.no/templates/Page____221.aspx | Nimeke=Konfirmasjon | Ajankohta=28.1.2004 | Julkaisija=Human-Etisk Forbund | Viitattu=27.8.2007 | Kieli={{no}} }}</ref> Vastaavia aikuistumiskouluja on järjestetty myös muissa [[Skandinavia]]n maissa pienemmässä mittakaavassa.<ref name="Niemelä"/> Suomessa [[Vapaa-ajattelijain liitto]] järjesti vuonna 1984 kaksipäiväisen elämänkatsomusleirin, jonka tavoitteena oli tarjota elämänkatsomuksellisia virikkeitä uskonnottomille nuorille. Kokeilu ei saanut jatkoa.<ref name="Niemelä"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ateistit.fi/lehdet/vistos.pdf | Nimeke=Visiosta tosioon: Vapaa-ajattelijain liiton vaiheista vuosina 1998–2003 | Tekijä=Sundström, Kimmo | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=1/2003 | Viitattu=1.6.2010 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>
 
Vuonna 1990 perustettiin uskonnottomien nuorten aikuistumisleirejä järjestämään [[Prometheus-leirin tuki|Prometheus-leirin tuki ry]].<ref name="Niemelä">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.evl.fi/kkh/ktk/rippikoul.htm | Nimeke=Rippikoulu ja Prometheus-leiri aikuistumisriitteinä | Tekijä=Niemelä, Kati | Julkaisija=Kirkon tutkimuskeskus | Viitattu=26.8.2007}} Julkaistu teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Kuure, Tapio & Vuori, Mika & Gissler, Mika (toim.) | Nimeke=Viattomuudesta vimmaan: Lapsuudesta nuoruuteen -siirtymävaiheen tarkastelua | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nuorisotutkimusverkosto: Nuorisoasiain neuvottelukunta: Stakes | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-33-1303-4}}</ref> Leiri käydään yleensä kahdeksannen tai yhdeksännen luokan jälkeen, 14–15-vuotiaana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.protu.fi/leirit/esite/ | Nimeke=Prometheus-leirit kesällä 2009 | Julkaisija=Prometheus-leirin tuki ry | Viitattu=10.3.2009}}</ref> Vuonna 2008 leirin kävi lähes 1000 nuorta eli noin 1,5&nbsp;% ikäluokasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kotkanpesa.net/protu/protu-ukk.php | Nimeke=Protu-UKK | Julkaisija=Kotkanpesä | Viitattu=3.10.2009}}</ref> Nimensä Prometheus-leiri on saanut [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisen jumaltaruston]] [[Prometheus]]-titaanilta, joka varasti tulen jumalilta ja antoi sen ihmisille. Leirin tavoitteena on rohkaista nuoria pohtimaan asioita, hahmottamaan ja kehittämään omaa [[elämänkatsomus]]taan, kunnioittamaan itseään ja muita sekä ottamaan vastuun itsestään ja maailmasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.protu.fi/yhdistys/periaatteet.html | Nimeke=Prometheus-leiritoiminnan periaatteet | Julkaisija=Prometheus-leirin tuki ry | Viitattu=28.7.2007}}</ref> Leirin lopuksi järjestetään juhla, johon leiriläisten perheenjäsenet voivat osallistua. Juhlassa leiriläiset saavat päähänsä tuoreista oksista tai kukista tehdyn seppeleen ja kaulaansa [[Hopea|hopeisen]] Prometheus-korun, jonka taakse on kaiverrettu leiriläisen nimi, leiripaikka ja leirin päättymispäivä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.protu.fi/leirit/kysyttya.html#6 | Nimeke=Mikä on Prometheus-koru? | Julkaisija=Prometheus-leirin tuki ry | Viitattu=1.6.2010}}</ref> Perhejuhlassa saatetaan esimerkiksi sytyttää ystävyyden kynttilät, soittaa juhlan päähenkilön mielimusiikkia ja pitää puheita siinä suhteessa kuin nuori haluaa<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Laitinen, Jaana | Otsikko=Naimisiin ilman papin aamenta | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohtaname=6.11.2006}}<"laitinen1"/ref>.
 
== Hautajaiset ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonnoton_tapakulttuuri”