Ero sivun ”Sovinismi” versioiden välillä

Koska sanalla "sovinismi" on sekä yleinen merkitys, että erityismerkityksensä, joista kansallisuuskiihkoilu on alkuperäinen mutta miesten harjoittama sukupuolisovinismi tänään vallitseva, joskus puhutaan tarkennuksen vuoksi ''yleisesestäyleisestä sovinismista'', mikä kattaa sisäänsä yhtä hyvin kansalliskiihkoilun, sukupuolisovinismin, kuin [[rasismi|rasisminkin]].

Yleensä sovinismilla tarkoitetaan jonkin valtion tai kansan uhittelevaa ja imperialistista käytöstä. Sovinismi kiistää jonkin kansan tai valtion oikeuden olemassaoloon ja [[kansallinen itsemäärämisoikeusitsemääräämisoikeus|kansalliseen itsemääräämisoikeuteen]]. Sovinistisesti ajatteleva taas katsoo, että hänen maansa ja valtionsa on aina oikeassa ja kaikki muut maat ovat huonompia kuin hänen omansa. Ajattelutapa tuli esille 1800-luvun lopulla, kun perusteltiin mm. Ison-Britannian ja Ranskan [[kolonialismi]]a ja suurvaltojen valloitushalua. Sovinistit väittivät, että kaikki kansat eivät olleet tarpeeksi suuria hallitsemaan itseään ja luomaan kansallisvaltioita. Parempana pidettiin, että suuret valtiot hallitsisivat pienempiä kansoja ja sulauttaisivat nämä omiin valtioihinsa. Sovinismi ei tällöin siis korosta kansan yhtenäistä etnisyyttä, vaan valtion maa-alueiden laajuutta, sen väkimäärää ja sen kansalaisten uskollisuutta. Yhtenäistä samanlaista etnistä kansakuntaa tärkeämmäksi nousee ajatus suuresta samankielisestä- ja -kulttuurisesta kansasta, joka on uskollinen valtiolleen ja sen hallinnolle.

Sovinistista ajattelua on historian saatossa ilmennyt erityisesti suurvalloissa, kuten [[Venäjä]]llä ja [[Kiina]]ssa, [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] sekä [[Ranska]]ssa ja [[Iso-Britannia|Isossa Britanniassa]] näiden suuruuden aikoina. Myös islamilaisessa sivilisaatiossa on kautta aikojen esiitynytesiintynyt sovinismia, mikä tänään ilmenee etenkin [[Islamilainen fundamentalismi|islamilaisen fundamentalismin]] useissa muodoissa. [[Natsismi]] oli saksalaisen sovinismin äärimmäinen muoto. [[Fasismi| Fasismit]] ovat sisältäneet historiallisesti poikkeuksetta sovinistisia piirteitä. Venäjän pyrkimyksiä venäläistää naapurivaltionsa tai omat vähemmistökansallisuutensa kutsutaan tilanteesta riippuen ''[[isovenäläisyys|isovenäläisyydeksi]]'', ''[[panslavismi]]ksi'', ''venäläistämikseksivenäläistämiseksi'' tai vain yleensä imperialismiksi. Venäläisen sovinismin eli isovenäläisyyden ilmiöitä ovat olleet mm. [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] toimeenpanemat Suomen [[sortokaudet]]. Venäläinen sovinismi sai uusia muotoja Neuvostoliiton aikana, kun siihen yhdistyi [[bolševikit|bolševismi]]. Nyky-Venäjällä venäläistä sovinismia edustaa tunnetuimmin poliitikko [[Vladimir Žirinovski]].

Sovinistiseksi muodoksi voidaan nähdä myös [[amerikkalainen imperialismi]], joka nykyään lähinnä pyrkii [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] mahdollisimman suureen kulttuuriseen, taloudelliseen ja poliittiseen valtaan eri puolilla maailmaa.{{kenen mukaan}} Alkuperäisemmässä šovinistisessa muodossa amerikkalainen imperialismi esiintyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, kun Yhdysvallat pyrki valtaamaan ja hankkimaan siirtomaita. Amerikkalaisen imperialismin piirteitä kutsutaan angloamerikkalaisissa teksteissä myös jingoisimiksijingoismiksi.

Sovinismia voi myös esiintyä alistettujen kansojen keskuudessa. Yhdysvaltojen [[Black Power|mustaa nationalismia]], jota edustaa mm. [[järjestö]] [[Nation of Islam]], on kutsuttu mustaksi sovinismiksi. Vähemmistökansojen sovinismille on tyypillistä valkoisiin ja eurooppalaisiin kohdennettu [[rasismi]].

Englanninkielisissä lähteissä šovinismista ja kiihkoisänmaallisuudesta käytetään usein nimitystä jingoismi. JingoisimillaJingoismilla saatetaan tarkoittaa myös niin pintapuolista isänmaallisuutta eli "lipun heilutusta" kuin ultranationalismiakin. Jingoismin käsite syntyi Britanniassa, mutta sittemmin sitä on käytetty paljon kuvaamaan amerikkalaista imperialismia ja ekspansiota. Käsite syntyi, kun brittiläiset pelkäsivät venäläisten laajenemishalua ja asettuivat [[Turkin sota|Turkin sodassa]] [[Turkki|Turkin]] puolelle. Britannian jingoismin ja painostuksen takia Venäjä menetti valtaamansa alueet. Tällöin jingoismiin yhdistyi käsitys sen [[konservatismi|konservatiivisuudesta]]. Käsite perustuu pubeissa Turkin sodan aikoihin laulettuun runoon:

Jingolla saatetaan tarkoittaa kaunistellussa muodossa niin [[Jeesus]]ta kuin [[baskin kieli|baskinkielistä]] sanaa ''Jainko'', joka tarkoittaa [[Jumala]]a. Jingoismilla alettiin pian [[1900-luku|1900-luvun]] alussa tarkoittaa Yhdysvaltain sisäpolitiikassa esiintyvää "haukka-ajattelua", johon kuului isänmaallinen sotilaallisuuden ja voiman korostaminen ulkopolitiikan hoidossa. Englanninkielisissä maissa jingoismiksi nähtiin myös [[ensimmäinen maailmansota|I maailmansodan]] veriset ja hurmahenkiset taistelut, kuten verinen [[Sommen taistelu]], jossa suurin osa brittisotilaista syöksyi suoraan kuolemaan maansa puolesta.