Ero sivun ”Haminalahti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Rivi 1:
'''Haminalahti''' on [[kylä]], vesistöalue ja kartano [[Kuopio]]ssa noin kahdeksan kilometriä keskustasta lounaaseen.
 
Haminalahti on [[Kallavesi|Kallaveden]] lahti Kuopiossa [[Kuopionniemi|Kuopionniemen]] lännenlänsireunan puolella tyvessätyvellä. Haminalahden kylän alueella on kartanon lisäksi muun muassa nuorisoseurantalo, kaupungin kurssi- ja leirikeskus, metsästysmaja sekä Juttuharjun seurantalo. Seudulle on rakennettu myös runsaasti uutta asutusta, lähinnä omakotitaloja.
 
Alueelta on tehty vuonna 1874 Pohjois-Savon merkittävin rautakautinen muinaislöytö. Kiviröykkiöstä löytyi 1000-luvulle ajoittuvia länsisuomalaistyyppisiä naisen pronssikoruja, jotka ovat todennäköisesti polttohaudan esineistöä.
 
==Kulttuuripolku==
Haminalahteen avattiin vuoden 2006 lopulla 4,3 kilometrin mittainen kulttuuripolku. Polku esittelee Ferdinand, Magnus ja Wilhelm von Wrightin taideteoksia, sekä heidän synnyinseutunsa maisemia, jotka ovat vaikuttaneet vahvasti veljesten tuotantoon.<ref name="psm">[http://www.kuopio.fi/net.nsf/TD/230507110917322?OpenDocument "Kulttuuripolku von Wright-veljesten maisemiin". Kuopion kaupunki, 13.6.2007.] Viitattu 25.6.2007)</ref>
 
==Kartano==
Kartanon eli hovin omisti [[1759]]–[[1910]]<ref name="psm" /> lintumaalareiden, [[von Wright]] -veljesten, suku, jota ennen tila oli [[Magnus Fredrik Tawast]]in hallussa. Veljesten isoisä [[kapteeni]] [[Jonas Mauritz von Wright]] osti kartanon. Taiteilijaveljekset viettivät lapsuutensa Haminalahdessa. Nykyisin von Wrightien omistuksessa on enää alueella oleva Pirttisaari, jossa sijaitsee [[Viktor Julius von Wright]]in vuonna [[1910]] rakennuttama huvila. Itse kartanon hirsirunkoinen päärakennus rakennettiin von Wrightien aikana vuosina [[1848]]–[[1850]]<ref name="psm" />, ja se edustaa Suomen kartanorakennusten joukossa kaikkein puhtainta suomalaista empiretyyliä. SenSe on suunniteltu taidemaalari, ornitologi ja konservaattori Magnus von Wrightin (1805-1868) ja hänen hyvän ystävänsä arkkitehti Carl Ludvig Engelin (1778-1840) yhteistyönä. Engelin osuus suunnittelussa näkyy konkreettisten tyylillillistentyylillisten ja rakenteellisten ominaisuuksien lisäksi myös siinä, kuinka rakennus on sijoitettu maisemaan. Se on asetettu loivasti joka suuntaan kaartuvan pelloista ja kartanon puutarhasta koostuvan mäen harjanteelle. Kartanon fasadi on pelloille päin. Rakennuksen taka- ja alapuolella avautuu taas näkymä Haminalahden avaralle ulapalle ja jylhälle Haminavuoren mäelle. Tällöin saadaan aikaan sama illusorinen vaikutelma kuin Engelin suunnittelemasta Helsingin tuomiokirkosta (joka on sijoitettu keinotekoiselle mäelle avaran Senaatintorin yläpuolelle): rakennuksen volyymi ja koko näyttää suuremmalta kuin mitä se todellisuudessa on. Näin rakennuksella saadaan aikaan mahtipontinen ja ylevä vaikutelma, mihin myös kartanon kutsumanimi Haminalahden Hovi osaltaan perustuu.
 
Kartanon ostivat von Wrighteiltä [[kauppaneuvos]] [[Heikki Peura]] ja hänen vaimonsa Aina Peura, joiden tyttären Liisa Peuran avioiduttua jääkärieverstiluutnantti [[Aksel Woldemar Falkenberg]]in kanssa kartano siirtyi tämän suvulle. Nykyisin tila on jääkärieverstiluutnantti Falkenbergin poikien Pekka ja Eero Falkenbergin perillisten omistuksessa. Kartanoalue lähiympäristöineen on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi. Haminalahden Hovin kartanorakennus on suojeltu rakennuskaavassaan osayleiskavassa ja yleisakaavassa.<ref>[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=373474&lan=FI (Länsiranta 13.12.1994/YM
- Haminalahden Hovi sr)(Viitattu 26.01.2011)</ref>.<ref>[http://www.pohjois-savonmuisti.fi/ymparisto/pohjoissavolainen_maisema/haminalahti/ Pohjois-Savon muisti, Haminalahti]</ref>