Ero sivun ”Tsushiman meritaistelu” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p lk |
kh |
||
Rivi 1:
{{Taistelu
| nimi = Tsushiman meritaistelu
| osa_sotaa = [[
| kuva = MIKASAPAINTING.jpg
| kuvateksti = Amiraali [[Heihachirō Tōgō|Tōgō]] [[Mikasa]]n komentosillalla
| päivämäärä = [[27. toukokuuta|27.]]
| paikka = Tsushimansalmi [[Koreansalmi|Koreansalmen]] itäosassa
| casus =
Rivi 18:
| tappiot2 = 3 uponnutta torpedovenettä <br />117 kaatunutta <br />583 haavoittunutta
| huomautus =
| muut_taistelut = Venäjän–Japanin sodan taistelut
}}
'''Tsushiman meritaistelu''' liittyy [[
Venäjän laivasto, joka käsitti kaikkiaan 38 alusta ja yli 15 000 henkeä, menetti taistelussa uponneina seitsemän ja antautuneina neljä suurta alusta ja Japanin laivasto vain kolme [[torpedovene]]ttä, 117 kaatunutta ja 583 haavoittunutta.
== Tiedustelu ja radioliikenne taistelussa ==
Rivi 30 ⟶ 31:
Venäläiset käyttivät [[radiohiljaisuus|radiohiljaisuutta]] päästäkseen kapeikon läpi huomaamatta, mutta kolonnan viimeisinä kulkevat sairaala-alukset pitivät yöllä kaikki valonsa päällä ja tulivat näin paljastaneeksi venäläiset.
Tieto venäläisten läpimurtoyrityksestä välitettiin radiolla partioivalta japanilaisalukselta. Pian radioviestit venäläisen laivaston sijainnista siirtyivät laivalta toiselle. Olisi ollut mahdollista [[elektroninen häirintä|häiritä]] ensimmäisiä sanomia ja viivästyttää japanilaisten vastatoimia kriittisellä hetkellä. Radiohiljaisuuden murtaminen oli kuitenkin psykologisesti liian vaikea päätös venäläiselle amiraalille. Häirintään ei ryhdytty
== Tsushiman meritaistelu ja Suomi ==
Tsushiman meritaistelu oli [[
Ennen Tsushimaa Venäjän Itämeren strategia perustui Libaun (nykyisin Latvian Liepaja) tukeutuvaan Itämeren laivastoon.<ref>kts. Aarni Lehti, väitöskirja: "Baltian kuvernementtien ja Suomen merkitys Venäjän keisarilliselle laivastolle v. 1856-1914"</ref> Laivaston tuhouduttua Venäjän suunnitelman mukaan [[Suomenlahti]] suljettaisiin voimakkaalla [[rannikkotykistö]]llä Porkkalan ja Tallinnan välillä. Helsinki linnoitettaisiin maa/meri-tukikohdaksi. Tämän seurauksena itsenäistyneelle Suomelle jäi ensimmäisen maailmansodan jälkeen erityisen voimakas rannikkotykistö. Suomen rannikkotykistö ja maalinnoitukset Helsingin alueella olivat alun perin tarkoitettu itse asiassa yhden suurimman eurooppalaisen suurvallan pääkaupungin meripuolustukseen.
Rivi 120 ⟶ 121:
* Novikov-Priboi, A: '''Tsushima''': Venäjän laivaston tuho Tsushiman saaren luona v. 1905 mukanaolleen kertomana; venäläisen alkuteoksen suppeammasta painoksesta suomentanut Väinö Joensuu
* Fagerholm, Bengt: TSUSHIMA, Erään sodan loppunäytös, Helsinki 2010
===Viitteet===
|