Ero sivun ”Haminalahti” versioiden välillä

Kartanon eli hovin omisti [[1759]]–[[1910]]<ref name="psm" /> lintumaalareiden, [[von Wright]] -veljesten, suku, jota ennen tila oli [[Magnus Fredrik Tawast]]in hallussa. Veljesten isoisä [[kapteeni]] [[Jonas Mauritz von Wright]] osti kartanon. Taiteilijaveljekset viettivät lapsuutensa Haminalahdessa. Nykyisin von Wrightien omistuksessa on enää alueella oleva Pirttisaari, jossa sijaitsee [[Viktor Julius von Wright]]in vuonna [[1910]] rakennuttama huvila. Itse kartanon hirsirunkoinen päärakennus rakennettiin von Wrightien aikana vuosina [[1848]]–[[1850]]<ref name="psm" />, ja se edustaa Suomen kartanorakennusten joukossa kaikkein puhtaina suomalaista empiretyyliä. Sen on saanutsuunniteltu vaikutteitataidemaalari, [[empiretyyli]]stäornitologi ja konservaattori Magnus von Wrightin (1805-1868) ja hänen hyvän ystävänsä Karl Ludvig Engelin yhteistyönä (1778-1840). Engelin vaikutus suunnittelussa näkyy muun muassa siinä, että päärakennus on rakennettu loivasti joka suuntaan kaartuvan pelloista ja kartanon puutarhasta koostuvan mäen harjanteelle. Tällöin syntyy sama illusorinen vaikutelma kuin Engelin suunnittelemasta Helsingin tuomiokirkosta: rakennuksen volyymi ja koko näyttää suuremamlta kuin mitä se todellisuudessa on.

Kartanon ostivat von Wrighteiltä [[kauppaneuvos]] [[Heikki Peura]] ja hänen vaimonsa Aina Peura, joiden tyttären Liisa Peuran avioiduttua jääkärieverstiluutnantti [[Aksel Woldemar Falkenberg]]in kanssa kartano siirtyi tämän suvulle. Nykyisin tila on Eero jääkärieverstiluutnantti Falkenbergin poikien Pekka ja MartvaEero Falkenbergin sekäperillisten heidänomistuksessa. jälkeläistensäKartanoalue omistuksessalähiympäristöineen on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi ja kartanon päärarakennus on museoviraston suojelukohde.<ref>[http://www.pohjois-savonmuisti.fi/ymparisto/pohjoissavolainen_maisema/haminalahti/ Pohjois-Savon muisti, Haminalahti]</ref> MAngnus von Wrightin