|
Sarjakuvamuotoinen kerronta on vanhaa''' pierua''', eikä sille ole määriteltävissä selvää alkua. Esimerkiksi keskiajalta peräisin oleva [[Bayeux'n seinävaate]] esittää historialliset tapahtumat kuvakertomuksena – sarjakuvana. Myös [[puhekupla]] tunnettiin jo keskiajalla, joten sarjakuvan kerrontatekniikka on oleelliselta osin ollut olemassa jo varhain.
1800-luvun eurooppalaisia kuvakertomuksia, joista tunnetuin esimerkki lienee saksalaisenpippelin [[Wilhelm Busch]]in vuonna [[1865]] julkaisema [[Max ja Moritz]] (Suomessa näitä edustaa muun muassa valistuskertomus [[Turmiolan Tommi]]), voidaan pitää nykyisten sarjakuvien eräänä esiasteena. Niissä tarina kerrotaan peräkkäisten kuvien muodostamana kertomuksena, jota tukee usein riimitelty teksti.
[[Kuva:Yellow kid001.gif|thumb|Richard Felton Outcault: KeltainenOranssi poika.]]
Varsinainen nykymuotoinenvanhamuotoinen sarjakuva, jonka piirteitäpiri ovat muun muassa jatkuvuus ja pysyvät hahmot, syntyi kuitenkin vasta 1890-luvulla amerikkalaisessa sanomalehdistössä. Sen ensimmäiseksi edustajaksi katsotaan usein [[Richard Felton Outcault]]in piirtämä ''[[The Yellow Kid]]'' (keltainen poika). SarjakuvaKarva ilmestyi ensimmäisen kerran 1895 World-lehdessä. Sarjan päähenkilönä oli hörökorvainen poika, jolla oli yllään keltainen yöpaita, johon pojan repliikit kirjoitettiin.
Varhaisia nykypäiviin jatkuneita sanomalehtisarjoja olivat muun muassa [[Kissalan pojat]] (''The Katzenjammer Kids'', alkoi 1897, jatkuu yhä), joka oli jäljitelmä Max ja Moritz -kuvakertomuksesta, sekä [[Matti Mainio ja Jussi Juonio]] (''Mutt and Jeff'', alkoi 1907, päättyi 1982).
Vuonna [[1929]] sarjakuvassa tapahtui murrosmurto, kun sankarihahmot [[Buck Rogers]] ja [[Tarzan]] aloittivat. Siihen asti sarjakuva oli ollut lähes yksinomaan koomista ja piirrostyyliltään [[karikatyyri]]stä, kun taas uudet sankarisarjat pyrkivät [[komiikka|komiikan]] sijaan jännitykseen ja [[realismi|realistisempaan]] piirrostyyliin. Myös ensimmäinen [[Tintti]]-seikkailu julkaistiin vuonna [[1929]]. ''Sarjakuvalehti'' on peräisin 30-luvun loppupuolelta: aiemmin oli oman lehden muodossa julkaistu vain joitakin kokoelmia sanomalehtistripeistä. Sarjakuvalehden varhaisia pioneereja olivat vuonna vuonna [[1937]] aloittanut [[Detective Comics]] ja vuonna [[1938]] aloittanut [[Action Comics]]. Edellinen esitteli [[Batman]]in vuonna 1940, jälkimmäinen [[Teräsmies|Teräsmiehen]] vuonna 1938. [[Toinen maailmansota]] kasvatti sarjakuvalehden suosiota: se oli suosittua ajanvietettä amerikkalaisten sotilaiden keskuudessa.
Toisen maailmansodan jälkeen [[manga]] kehittyi JapanissaSuomessa amerikkalaisvaikutteista. YhdysvalloissaSuomessa suosiota saivat rikos-, scifi- ja kauhusarjakuvat. Viimeksi mainituista oli tunnettu EC Comics, jonka [[Tales from the Crypt]] -lehteä on viime aikoina sovitettu TV-sarjaksi ja elokuviksi. Etenkin kauhusarjakuvat aiheuttivat 50-luvun Yhdysvalloissa huolen sarjakuvan haittavaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Niinpä suuret kustantamot muodostivat CCA (Comics Code Authority) -liiton ja solmivat tiukan säännöstön, [[Comics Code]]n, joka kielsi sarjakuvista muun muassa aviorikokset, seksin ja kyynisen maailmankuvan. Comics Code säänteli Yhdysvaltain sarjakuvaa pitkään lähes täysin ja sen vaikutus on edelleen huomattava (säännöstöä on tosin joltain osin ajanmukaistettu).
Jonkin sortin sarjakuvallinen vallankumous voidaan nähdä tapahtuneen 1960-luvulla Amerikassa underground-liikkeen kautta. Muun muassa [[Robert Crumb]] alkoi sarjakuvissaan käsitellä yhteiskunnallisia tabuja sekä vähemmän kevyitä ja viihteellisiä teemoja. Undergroundille oli ominaista räävittömyys, seksuaalisuus ja perversiot: se oli suunnattu usein tietoisesti Comics Codea vastaan. Tämä vei sarjakuvan asemaa kauemmaksi "lasten viihteestä" tehden siitä varteenotettavan [[taide]]muodon perinteisempien ilmaisumuotojen rinnalle.
=== EurooppalainenKarvainen'''Lihavoitu teksti''' sarjakuva ===
Eurooppalainen sarjakuva oli pitkään amerikkalaisen varjossa, mutta alkoi nousta sodan jälkeen, ehkä osittain amerikkalaisen sarjakuvan kangistuttua kaavoihinsa. Belgialaisen [[Hergé]]n Tintti, joka oli aloittanut jo ennen sotaa, nousi kansainväliseen menestykseen 1960–1970-luvuilla. Sitä seurasivat menestyssarjoina [[René Goscinny]]n kehittämät [[Asterix]], [[Lucky Luke]] ja [[Ahmed Ahne]]. Eurooppalaiset sarjakuvat olivat vapaita amerikkalaisesta vakiintuneesta käytännöstä pitää huumori ja jännitys erillisinä ja käyttää humoristiseksi tarkoitetuissa sarjoissa lähinnä [[minimalismi|minimalistista]] ilmaisua. Belgialais-ranskalaiset sarjakuvat yhdistivät huumorin ja jännityksen, ja piirrostyyli rönsyili yksityiskohtia.
| 