Ero sivun ”Kampiliira” versioiden välillä

'''Kampiliira''' on 1000-luvulla luultavasti [[Espanja]]n pohjoisosien [[luostari|luostareissa]] kehitetty soitin, jossa [[kieli (soitin)|kieli]]ä soitetaan jousen sijasta kammesta pyöritettävällä puukiekolla. Luostareissa ei harrastettu soitinmusiikkia, mutta laulun opiskeluun tarvittiin apuvälinettä, jolla voitiin saada kuuluviin intervalleja. Soittimeen kuuluu erityinen koskettimisto, jolla lyhennellään melodiakielen soivaa pituutta. Kolmas erityinen piirre, kiekon ja koskettimiston lisäksi, ovat ns. borduunakielet, jotka soivat koko ajan samassa sävelkorkeudessa ja luovat melodialle harmonisen perustan.

 

1100-luvulla kampiliira oli kiertävien [[trubaduuri]]en soitin ja se oli siihen mennessä kehitetty pieneksi ja helposti mukana kuljetettavaksi laatikkomaiseksi sinfonye-malliksi. 1300-luvulle tultaessa soitin oli kuitenkin kokenut jo huomattavan arvonalennuksen: siitä oli tullut sokeiden kerjäläisten soitin. Tähän aikaan se oli jo kansansoittimena koko Euroopassa.

 

 

Kansan- ja maailmanmusiikin lisäksi soitinta kuulee edelleen barokkimusiikissa ja keskiajan musiikissa (suomalainen [[Oliphant]]-yhtye on käyttänyt jonkin verran sinfonye-kampiliiraa levyillään). Kampiliira on myös jonkin verran käytössä rockin ja kokeilevan jazzin parissa.

[[Luokka:Jousisoittimet]]