Ero sivun ”Hatanpään kartano” versioiden välillä

Hatanpään kartano syntyi kun Hatanpään niemen alueella sijainneet kolme taloa yhdistettiin kartanoksi 1690-luvulla. Kartanon maanviljely kehittyi erityisesti [[Hans Boije]]n ([[1717]]-[[1781]]) kaudella vuosina [[1756]]–[[1778]]. Boije otti käyttöön uusia viljelymenetelmiä ja lajikkeita,: hän oli muun muassa yksi ensimmäisiä, joka alkoi kasvattaa [[peruna]]a myyntiin. Boije perusti läheiseen [[Otavala]]n kylään kehruukoulun vuonna [[1757]] [[pellava]]n kehruutaidon edistämiseksi.

Boije perusti kartanon ympärille englantilaistyylisen puiston jota hoiti jopa 30 puutarharenkiä. Boije kokeili myös [[mulperipuu|valkomulperipuiden]] kasvatusta kasvihuoneissa. Näiden puiden lehdistä olisi saatu ravintoa silkkiäisperhosen toukille, ja Boije haaveilikin oman [[silkki|silkintuotannon]] aloittamisesta.

Boije oli [[vapaamuurari]] ja. Hatanpään kartanon puistosta löytyy nähtävästi hänen aikanaan luonnonkiven kylkeen hakattu kreikankielinen teksti "''Egno Kyrios tous ontas antou''" (suom. "''Herra tuntee omansa''")., joka lienee peräisin Boijen ajalta. Tämä kivi tunnetaan ''Vapaamuurarin haudan'' nimellä, vaikka paikalle ei olekaan haudattu ketään.

Boije oli mukana perustamassa Tampereen kaupunkia ja myi omistamansa [[Tammerkosken kartano]]n kruunulle [[1777]] tulevan kaupungin alueeksi. Pian tämän jälkeen Boije myi myös Hatanpään kartanon [[kruununvouti]] [[Gabriel Ahlman]]ille [[1778]] siirtyessään [[Helsinki]]in Hämeen- ja UudenmaanlääninUudenmaan läänin maaherraksi. Ahlman harjoitti tilalla perinteistä maanviljelyä,. muunMuun muassa viljeltiin ruista, vehnää, ohraa, kauraa ja hernettä sekä lisäksi sekaviljaa.