Ero sivun ”Tutkija” versioiden välillä

'''Tutkija''' on [[Suomi|Suomessa]] [[ammatti]], jonka harjoittajia on lähinnä [[yliopisto|yliopistoissa]] ja [[korkeakoulu|korkeakouluissa]], itsenäisissä tutkimuslaitoksissa sekä suur[[yritys]]ten tutkimusosastoilla, joskin myös harrastajat saattavat käyttää itsestään tätä termiä. [[tiede|Tieteen]] tai [[tutkimus|tutkimuksen]] harrastajia kutsutaankin joskus yleistermillä harrastajatutkija sekä joillakin laajemmin harrastetuilla aloilla erilaisilla tutkija-termin johdannaisilla (esimerkiksi [[sukututkimus|sukututkija]] tai [[ufotutkimus|ufotutkija]]).

Ammattimaisena tutkijana toimimiseen vaaditaan yleensä tutkimusalalta tai sen lähialalta suoritettu [[ylempi korkeakoulututkinto]], ja korkeimpiin tutkijanvirkoihin [[tohtori]]n tutkinto. Suomessa tutkimushenkilöstöä on kaikkiaan noin 80&nbsp;000. Tutkijoista varsinainen tutkijankoulutus on noin 13 prosentilla. Tohtorintutkintoja suoritetaan vuosittain noin 1 500.<ref name="HS">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutkijan+uralle+haetaan+lis%C3%A4%C3%A4+potkua/1135235282743 | Nimeke=Tutkijan uralle haetaan lisää potkua | Tekijä=Liiten, Marjukka | Ajankohta=4.4.2008 | Julkaisu=Helsingin sanomat | Viitattu=11.4.2008}}</ref>

Suomessa yliopistollinen tutkijanura on suunniteltu jaettavaksi neliportaiseksi. Ensimmäiselle portaalle kuuluvat väitöskirjaa tekevät nuoremmat tutkijat, toiselle väitelleet tutkijatohtorit[[tutkijatohtori]]t, kolmannelle yliopistonlehtorit[[yliopistonlehtori]]t, ja neljännelle professorit[[professori]]t ja tutkimusjohtajat. Kahdella ensimmäisellä portaalla tehtävät ovat pääasiassa määräaikaisia, kahdella jälkimmäisellä puolestaan pysyviä. TällaistaNeliportaista järjestelmää käytetään jo [[Helsingin yliopisto|Helsingin]] ja [[Oulun yliopisto]]issa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/4-2008/9-15-40-40.html | Nimeke=Tutkijan uralle neljä porrasta | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Viitattu=11.4.2008}}</ref><ref name="HS"/>

MonetEtenkin yliopistoissa monet tutkijat antavatpitävät myös luentoja jatai antavat muuta opetusta. MonissaUseimmiten tutkijantietty viroissaopetukselle tämäkäytettävä tuntimäärä on määritelty viranhaltijantutkijan velvollisuuksiin jo työsopimuksessa.

Tutkimuksen rahoitus voi tulla tutkijan edustaman laitoksen rahoituksesta, tai sitä voi erikseen hakea jostain rahastosta. Joskus myös yritykset rahoittavat tutkimusta. ApurahanErilaisten [[apuraha|apurahojen]] turvin työskentelemisestä ei kerryole aikaisemmin kertynyt [[eläke]]ttä eikä se edelleenkään tarjoa tavanomaista työntekijän sosiaaliturvaa, mikä on nähty ongelmallisena. Muita tutkijanuran suurimpia ongelma-alueita Suomessa ovat [[pätkätyö]]läisyys, naisten urakehityksen hitaus, kilpailu tutkijanpaikoista ja rahoituksesta sekä matala [[palkka]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.acatiimi.fi/2005/5_05/5_05c.htm | Nimeke=Miksi ryhtyisin tutkijaksi? | Julkaisu=Acatiimi 2/05 | Viitattu=11.4.2008}}</ref> Yleisesti maailmalla akateemiset palkat sen sijaan ovat usein selvästi keskipalkkaa korkeammat.