Wikipedia

Ero sivun ”Suvereniteetti” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
fix, jatkoa
Rivi 1:
'''Suvereniteetti''' tarkoittaa täydellisen, ehdottoman ja riippumattoman vallan omaamista jollain maantieteellisellä alueella <ref>{{cite web|title=Sovereignty - Definition|url=http://www.wordiq.com/definition/Sovereignty|publisher=WordIQ Dictionary and Encyclopedia (wordiq.com)|accessdate=5 August 2010}}</ref><ref>{{cite web|title=sovereignty (politics)|url=http://www.britannica.com/EBchecked/topic/557065/sovereignty|publisher=Britannica Online Encyclopedia |accessdate=5 August 2010}}</ref>. Suvereeni on toisin sanoen taho: joko konkreettinen (kuten "[[keisari]]") tai abstrakti, (kuten "[[valtio]]"), jolla on ehdoton valta päättää alueen laista ja hallinnosta. '''Ulkoinen suvereniteetti''' tarkoittaa valtion riippumattomuutta toisista valtioista ja '''sisäinen suvereniteetti''' oikeutta käyttää omaa valtiovaltaa omalla alueellaan. Etymologisesti sana juontaa juurensa [[latina|latinankielen]] sanasta "super".
 
 
Kansainvälisessä oikeudessa on olemassa kaksi suvereniteetin käsitettä: todelliseen valtaan viittaava '''[[de faktofacto]]'''-suvereniteetti ja '''[[de jure]]'''-suvereniteetti, mikä viittaa tämän vallan oikeutukseen. Suvereniteetti [[de jure]] on jotain, minkä valtio voi myöntää toiselle tunnustamalla sen itsenäisyydeenitsenäisyyden mutta yhtä hyvin kiistää sen.
Suvereniteetti tässä merkityksessä on vain symbolista. De facto se kytkeytyy oleellisesti [[väkivaltamonopoli|väkivallan monopoliasemaan]], sekä sotilaalliseen että taloudelliseen valtaan. Valtiollinen suvereniteetti on ''de jure'' kansainvälisen oikeuden näkökulmasta suhteellista, sillä sitä rajoittavat kaikkia valtioita sitovat yleiset [[kansainvälinen oikeus|kansainvälisen oikeuden]] normit sekä valtion käyttämä sopimuksenteko-oikeus. ''De facto'' suvereniteetti ei kuitenkaan voi olla suhteellista, vaan suvereiniteetinsuvereniteetin voi ''de facto'' kyseenalaistaa vain toinen sen sijalle asettuva suvereeni valta. Esim.Esimerkiksi [[kansainyhteisö]] voi toimia tällaisena yksittäisten valtioiden yläpuolelle asettuvana tahona.
 
 
 
== Historia ==
=== SuveriniteettiSuvereniteetti antiikin aikana ===
Roomalainen Domitius Ulpianus totesi, että [[laki]] ei koske [[keisari]]a, koska keisarin sana on laki.
 
=== SuveriniteettiSuvereniteetti keskiajalla ===
Keskiajalla suvereniteetti koski [[aateli]]a ja kuninkaallisia, joiden oikeudet oli määritelty [[de jure]]. Noin vuosina 1380–1400 julkaisu naisten suvereniteetistäsuvereniteetista oli osoitettu [[Geoffrey Chaucer]]in keskienglantilaisessa kokoelmassa [[Canterburyn tarinoita]], erityisesti The Wife of Bath's Tale<ref>{{Verkkoviite||Osoite=http://www.dhushere.com/book/renewal/bath.htm/|Nimeke=Chancer's tale of the Wife of Bath|julkaisupäivä=2009-01-10. Viitattu 28.05.2009}}</ref>. Myöhemmin englantilaisen artturilaisessa romaanissa, The Wedding of Sir Gawain and Dame Ragnell (n. 1450), käytettinkäytettiin paljon samoja elementtejä kuin Wife of Bath tale, muutokset on osoitettu [[kuningas Arthur]]in ja Pyöreän pöydän ritarien oikeudelle<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.lonestar.net/mall/literature/gawain.htm|Nimeke=The Wedding of Sir Gawain and Dame Ragnell||julkaisupäivä=2009-01-10.Viitattu 28.05.2009}}</ref>.
 
=== Reformaatio ===
Rivi 34 ⟶ 31:
 
 
'''[[Imperialismi|Imperialistit]]''' pitävät suvereniteettiäsuvereniteettia näkemyksenä, jossa itsenäiset valtiot käyttävät erilaisia toimenpiteitä kuten sanallisia tai kirjallisia kannanottoja, julkilausumia, sanktioita, [[nootti|nootteja]] tai aseellista voimaa valtion omien tavoitteiden saavutttamiseksisaavuttamiseksi.
 
'''[[Internationalismi|Internationalistit]]''' uskovat suvereniteetin olevan tarpeetonta ja vanhentunutta rauhan saavuttamiseksi, heidän tavoitteenaan on globaalin yhteisön luominen.
Rivi 47 ⟶ 44:
 
== Valtion suvereniteetti ==
Käsitettä itsemääräämisoikeus käytetään kansallisessa oikeudessa ja [[oikeustiede|oikeustieteessä]] määrittämään valtion korkeimman toimielimen vallankäyttöä. Kun valtiossa toimivalta on vain yhdellä henkilöllä, puhutaan ''suvereenista'', kun taas demokraattisessa valtiossa on kyseessä ''itsemääräämisoikeus''. {{lähde}} Valtion suvereniteetti luo perustan sille, että kansansuvereenisuus toteutuu valtion puitteissa<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Antero Jyränki | Nimeke = Uusi perustuslakimme| Vuosi = 2000| Luku = V| Sivu = 55| Selite = | Julkaisupaikka =Turku | Julkaisija =Iura nova | Tunniste =ISBN 952-91-1788-4 | Viitattu = 13.1.2011 | Kieli = }}</ref>.
 
Valtion suvereniteetti on yleistetty yksilön itsemääräämisoikeudesta.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Suvereniteetti”