Kesäkuussa [[1899]] Dreyfus tuotiin Pirunsaarelta Ranskaan uutta oikeudenkäyntiä varten. Dreyfus tuomittiin jälleen Rennesin sotaoikeudessa, joskin hänen tuomionsa aleni 10 vuoden vankeudeksi. Samana vuonna Ranskan tasavallan presidentti [[Émile Loubet]] armahti hänet.
Vuonna [[1906]] juttu käsiteltiin siviilituomioistuimessa, ja Dreyfus todettiin syyttömäksi sen jälkeen, kun yksi vakoilijoista puolustusministeriössä oli tunnustanut. Dreyfusille palautettiin hänen sotilasarvonsa, hän sai pian ylennyksen majuriksi ja hänet otettiin kunnialegioonan jäseneksi. Dreyfus siirtyi reserviin palveltuaan armeijassa lyhyen aikaa. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] sytyttyä hänet kutsuttiin uudestaan palvelukseen, ja hän toimi sodan aikana everstiluutnantin arvoisena asevarikon päällikkönä. Dreyfus kuoli vuonna 1935. Ranskan armeija tunnusti Dreyfusinhänet virallisesti syyttömäksi kuitenkin vasta vuonna 1995.<ref name="britannicabritannica2" />.
Majuri Dreyfus kunnostautui sittemmin ensimmäisessä maailmansodassa; hän toimi everstiluutnantin arvoisena asevarikon päällikkönä sotatoimien ajan ja kuoli vasta vuonna 1935. Grimbergin mukaan hän kiinnostui viimeisen vuosikymmenensä aikana erityisesti [[golf]]ista ja pelasikin sitä sitten niin kauan kuin jaksoi.
