Ero sivun ”Hannu Salama” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 24:
Salama työskenteli aluksi [[sähköasentaja]]na kuten isänsä, sittemmin jonkin aikaa myös maatyömiehenä ennen ryhtymistään vapaaksi kirjailijaksi vuonna [[1961]]. Hänen [[esikoisteos|esikoisteoksensa]] oli ''Se tavallinen tarina'' (1961).
 
Neljäs teos ''[[Juhannustanssit]]'' ilmestyi 1964 ja [[romaani]]n vuoksi Salamaa syytettiin [[jumalanpilkka|jumalanpilkasta]]. Hänen kiitikkonsakriitikkonsa suivaantuivat erityisesti kirjassa pidetystä ”pilasaarnasta”. Mutta hän sai myös puolustajia, ja hänen tuomitsemistaan vastaan järjestettiin mielenosoitus. Mielenosoittajat kysyivät kylteissään muun muassa: ”Eikö elämästä saa kirjoittaa?”. Salama tuomittiin Helsingin hovioikeudessa [[1966]] kolmeksi kuukaudeksi [[vankeus|ehdolliseen vankeuteen]], mutta [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]] [[Urho Kekkonen]] [[armahdus|armahti]] hänet vuonna [[1968]]. Lisäksi kustantaja Kari Reenpää sai 2000 markan sakot ajattelemattomuudesta tehdystä jumalanpilkasta. Kustannusyhtiö [[Otava]] joutui maksamaan valtiolle 46 000 markkaa. Romaanin kiistanalaiset kohdat - sivut 139-142 - määrättiin sensuroitavaksi. Teoksen uusintapainokset ilmestyivät sensuroituina vuoteen [[1990]] asti.
 
Myös vuonna [[1972]] ilmestynyt [[romaani]] ''Siinä näkijä, missä tekijä'' herätti vapaamielisyydellään hieman kohua. Kirjassa ''[[Minä, Olli ja Orvokki]]'' esiintyy sana ''pissaliisa'', joka on nuorelle nykylukijalle sangen mielenkiintoinen huomata näin vanhassa kirjassa, sillä 2000-luvun alussa siitä muodostui yleinen nuorisokulttuurin termi ''[[pissis]]''.