Ero sivun ”Gobi” versioiden välillä

'''Gobi''' ({{k-mn|Говь}}, {{k-zh|戈壁|gē bì}}) on suuri [[aavikko]]alue Pohjois-[[Kiina]]ssa ja eteläisessä [[Mongolia]]ssa. Sana ''gobi'' on mongolin kielen [[aavikko]]a tarkoittava sana. Gobin aavikon pinta-ala on noin 1 300 000 km² ja se on yksi maailman suurimmista aavikoista. Aavikot mielletään usein hiekkaisiksi, mutta hiekkaa Gobissa on varsin vähän. Suurin osa Gobista on kivikkoista ja kallioista aluetta, jossa kasvaa niukasti ruohoa ja pensaita. Seutua sanotaankin usein [[puoliaavikko|puoliaavikoksi]]. Gobin autiomaassa elää monia eläimiä, esimerkiksi kameleita ja villihevosia. Gobissa on kylmä vähäluminen talvi ja kuuma kesä, sekä usein hiekkamyrskyjä. Gobin aavikko liittyy erityisesti [[Mongolit|mongoli]]-imperiumin historiaan ja moni [[Silkkitie]]n tärkeä kaupunki sijaitsi siellä.

== Ilmasto, kasvillisuus , eläimistö, asutus ==

Gobi on enimmäkseen puoliaavikkoa, jonka keskellä on monia pieniä aavikoita ja keitaitakin. Gobin maisema on enimmäkseen kivikkoista<ref name="Beazley_1992_116">Beazley 1992, s. 116</ref>, soraista ja kallioista aluetta, jossa kasvaa enemmän tai vähemmän ruohoa<ref name="Beazley_1992_116">Beazley 1992, s. 116</ref> ja pensaita. Hiekkadyynit kattavat vain 3 % Gobista. Gobi on hiakkeinenhiekkainen idässä, kivinen lännessä<ref>Haggett 1997, s 90</ref>.

kylmien vyöhykkeiden ja kuivien alueiden kasvien piirteitä<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100">Haggett 1997, "Maailma tänään osa 14", s 100</ref>. Tämä näkyy varsinkin Luounais-Gobin Trans-altain kasveissa<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Kasvien biomassan tuotanto on elempialempi kuin kuumilla aavikoilla<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>.

talvetTalvet ovat hyvin kylmiä niin että lämpötilat laskevat kasvien sietokyvyn rajoille.

Lounais-Gobi on hiekka-aavikkoa jossa kasvaa sklerofyyttejä ja sukkulentteja. Gobin sklerofyytit ovat joko ruohoja tai puumaisia kasveja. Gobissa kasvaa villiä raparperiä, rautayrttejä, kurjenherneitä, mykerökukkaiskasveja jaaja marunaa<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. HeinäkasveisstaHeinäkasveista kasvaa mm. ''Stipa gobicaagobica''a<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Gobin [[sukkulentit]] eli mehikasvit käyttävät joko CAM-aineenvaihduntaa tai [[C4-fotosynteesi]]ä. [[CAM-ainenevaihduntaaineenvaihdunta]]a käyttävät mm. [[tamariski]]n sukuinen ''Reaumuria soongorica''. Erittäin hyvin kuivuuteen sopeutuneilla kasveilla on C4-yhteyttäminen. Gobin C4-kasveja ovat mm. heinäkasvi ''Cleistogenes songorica'', saxaul-piikkipensas ''Haloxyon ammodendron''<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Gobissa kasvaa tyypillisesti myös muun muassa suolayrttejä ja savikkaa<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Hiekkaisilla Gobin alueilla kasvaa valkoista pienilehtistä saksaulpuuta ''Haloxyon persicum'' ja suolaisilla mailla ''Haloxyon aphyllum''ia, jolla ei ole lehtiä lainkaan<ref name="GEO_1_autiomaa_269">GEO 1, GEO - Maantiedon suuri tietosanakirja osa 1 aakkoset - Botswana, Weilin+Göös 1981, Päätoim Veikko Okko, Hollantilainen päätoimittaja Wouter Tims, ISBN 951-35-1915-5, koko teos ISBN 951-35-1914-7, artikkeli Autiomaa, s 269</ref>.