Ero sivun ”Rautavesi (Sastamala)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähdepyyntö, tiedot ristiriitaiset
Korjasin lukuja kuten artikkelin keskustelusivulla pyydettiin.
Rivi 2:
[[Kuva:Rautavesi.jpg|thumb|250px|Näkymä [[Karkku|Karkun]] venelaiturilta etelään Rautavedelle yli Palvialanlahden. Taustalla näkyy Rautaveden itäpuolen kaksi vuorta, oikealla Pirunvuori ja vasemmalla Ellivuori, jonka laskettelurinteistä yksi voidaan nähdä täysikokoisessa kuvassa. Saari etuoikealla on Papinsaari.]]
 
'''Rautavesi''' on [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen vesistöön]] kuuluva järvi [[Sastamala]]ssa. Pinta-ala 2630,3 [[Neliökilometri|km&sup2;]], keskisyvyys 5,30 metriä, suurin syvyys 2526,3 metriä, tilavuus 190150,4 milj. [[Kuutiometri|m&sup3;]].<ref>{{LähdeVerkkoviite |30 Osoite=http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/pirkanmaanely/Ajankohtaista/Julkaisut/Documents/Pirkanmaan_pintavesien_toimenpideohjelma_osa1.pdf syyskuuta| Nimeke=Pirkanmaan pintavesien
toimenpideohjelma vuoteen 2015 2010|Tiedot keskenäänTekijä=Pirkanmaan ristiriidassaELY-keskus | Ajankohta=2010 | Viitattu=12.1.2011}}</ref>. Järven teoreettinen keskiviipymä on 14 [[Vuorokausi|vuorokautta]]. Suomen 140. suurin järvi. Rautaveden yläpuolella vesistössä on [[Kulovesi]], alapuolella [[Liekovesi]]. Järven suurin saari on nimeltään Papinsaari. Suurimmat taajamat järven rannalla ovat [[Vammala]] ja [[Karkku|Karkun]] Palviala.
 
Rautavesi muodostaa yhdessä Kuloveden ja Liekoveden kanssa yhden maan parhaista kuhanpyyntialueista. [[Kuha]]n lisäksi järvestä voi tavata ainakin [[ahven]]ta, [[siika]]a, [[lahna]]a, [[Hauki|haukea]], [[sulkava (kala)|sulkavaa]] ja [[toutain]]ta. Järveen on istutettu [[taimen]]ta.
Rivi 8 ⟶ 9:
Järven vedet ovat uimakelpoisia.
 
Rautaveden kulttuurimaisema kuuluu [[Ympäristöministeriö]]n nimeämiin [[Kansallismaisema|Suomen kansallismaisemiin]]. Järven ympärillä on useita kirkkoja, joista jopa kaksi, [[Sastamalan kirkko]] ja [[Tyrvään vanha kirkko]] eli Pyhän Olavin kirkko ovat [[keskiaika]]isia kivikirkkoja. Niiden lisäksi maisemaan kuuluvat [[Karkun kirkko|Karkun harmaakivikirkko]] ja [[Tyrvään kirkko|Tyrvään (uusi) kirkko]], joka sekin on rakennettu sentään [[1800-luku|1800-luvulla]]. Järven ympärillä, erityisesti länsipuolella ja eteläpään ympäristössä on vanhaa asutus- ja peltoviljelyaluetta, jossa lukemattomien sukupolvien kädenjälki näkyy. Pirunvuori järven itärannalla on alueen korkeimpia vuoria, 151 metriä merenpinnasta. Ellivuori Pirunvuoren vieressä kantaa rinteillään laskettelukeskusta. Järven pohjoispään ympäristö [[Karkku|Karkun]] entisen kunnan alueella on muutenkin varsin jylhää. Alueen mäkinen järvimaisema houkuttikin [[1800-luku|1800-luvun]] lopulla ja [[1900-luku|1900-luvun]] alussa jopa [[Helsinki|Helsingin]] seudulta asti ihmisiä, joilla oli varaa rakentaa isoja huviloita. Joitakin näistä huviloistahuviloita on alueella yhä olemassa, esimerkiksi Fulkkilan huvila Palvialan eteläpuolella.
 
== Lähteet ==
 
{{Viitteet}}
 
{{coord|61|23|N|23|01|E|type:waterbody_region:FI|display=title}}