Wikipedia

Ero sivun ”Mustajalat” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lippu.
Kulttuuria ja kuvan vaihto.
Rivi 32:
 
===Epidemiat===
Kuolettavin uudisasutuksen mukana tulleista tuliaisistavitsauksista oli [[isorokko]]. Vuonna [[1781]] kulkutautiepidemiat tunkeutuivat mustajalkain kyliin ensimmäisen kerran. <ref name="Nation"/> Kesällä [[1836]] jokilaiva toi isorokon pohjoisille tasangoille tuhoisin seurauksin. [[Hidatsat]] ja [[mandanit]], jotka asustivat jokivarsilla [[Pohjois-Dakota]]ssa menettivät likimain koko kansansa. Myös mustajalkain menetykset olivat suuret. Heitä kerrottiin menehtyneen noin 6000 intiaania, joka oli kaksi kolmasosaa koko kansasta. <ref name="Nation"/> 1840-luvun puolivälissä tautiepidemiat tulivat jälleen, joukossa myös [[kolera]] . Samalla vuosikymmenellä biisonikanta väheni siirtolaisasutuksen tieltä kaikkialla tasangoilla. Kamppailu nälkää vastaan lisäntyi. Mustajalkojen lukumäärä väheni nopeasti. He vetäytyivät syrjemmäksi muiden ja vähemmin menetyksin selvinneiden heimojen tieltä, ja heidän yhteytensä repesi. Creet ja assiniboinet ajoivat heikontuneetheikentyneet siksikat etelään. Myös pieganit ja kainahit olivat menettäneet tautien seurauksena suurimman osan voimistaan.
 
Monet tasankojen ratsastavista heimoista liittyivät yhteen. Siouxit solmivat sotaliiton [[cheyennet|cheyennien]] ja [[arapahot|arapahojen]] kanssa ja eteläisten tasankojen [[comanchet]] ja [[kiowat]] kävivät yhteisiä sotia siirtolaisia vastaan [[Texas]]issa. Tasankoille lähetettiin [[Yhdysvaltain armeija]]n yksiköitä suojelemaan kaivosmiehiä, kauppiaita ja kohti [[Tyynimeri|Tyyntämerta]] vaeltavia suuria siirtolaisjoukkoja. [[Ratsuväki|Ratsuväen]] pitkillä [[miekka|miekoilla]] varustautuneita sotilaita alettiin kutsua pitkäpuukoiksi. Vaikka nämä Yhdysvaltain ratsuväen sotilaat herättivät pelkoa ja kunnioitusta intiaaneissa, eivät levottomuudet tasangoilla asettuneet.
 
[[Tiedosto:William-Tecumseh-Sherman.jpg|thumb|Kenraali William ”Tecumseh” Sherman johti Yhdysvaltain joukkoja mustajalkoja vastaan.]]
Amerikan vakinaisen sotaväen siirtyessä käymään vuosina 1861&ndash;1865 [[Yhdysvaltain sisällissota]]a ryhtyivät tasankojen soturit melko rohkeasti vastustamaan amerikkalaisia. Vapaaehtoisista kerätyt ratsastavat miliisivoimat olivatosoittautuivat kuitenkin rohkeita ja taitavia ja osoittautuivat pahoiksi vastustajiksi. Sotatoimia johtaneet [[kenraali]]t [[William T. Sherman]] ja [[Philip H. Sheridan]] sotajoukkoineen tekivät hyökkäyksiä intiaanien talvileireihin ja tuhosivat näiden [[ruokavarasto]]t. Nämä iskut olivat erityisen tuhoisia ja heikensivät vastustanvastustajan sotavahvuutta. <ref name="Virrankoski 189"> Virrankoski s. 189.</ref>
 
Yhdysvaltain sotaväen työtä helpottivat 1860-luvulla uudelleen tulleet kulkutaudit. Uusia siirtolaisia tuonut jokilaiva kuljetti matkustajien mukana lisää tauteja Missourin jokivarsille. Vuonna [[1864]] raportoitiin autioutuneesta kainah-kylästä, jossa käytyä murhenäytelmää todistivat noin 500 autiota tautien saastuttamaa majaa. Viimeinen epidemia tuli [[1869]]. Vuosi tunnetaan edelleen mustajalkain keskuudessa "suuren sairauden vuotena". <ref name="McClintock 12"> McClintock s. 12.</ref> Tilannetta hyväkseen käyttävät amerikkalaiset surmasivat aseettomia, eri tautien heikentämiä mustajalkoja sääliä tuntematta. Vuonna [[1870]] Yhdysvaltain armeija teki hyökkäyksen pieganien talvileiriin Maria's riverin varrella ja surmasi 200 nälän ja isorokon näännyttämää intiaania. <ref name="Nation"/>
Rivi 49:
=== Elintavat ja kylät ===
[[Tiedosto:Encampment of the Peikann indians 0076v.jpg|thumb|390px|Piegankylä tasangoilla.]]
Nimensä mustajalat saivat mustaksi värjätyistä mokkasiineistaan. Heidän historiaansa perehtyneet tutkijat kertovat nimen tulleen alkuperäisten asuma-alueiden mustasta maaperästä.<ref name="McClintock 10"> McClintock s. 10.</ref> Mustaa väriä esiintyi myös sotamaalauksissa; mustaksi värjätyt kasvot kuvasivat äsken tehtyä sankaritekoa. MyöhempinäVärien aikoina, kunmerkitys kauppasuhteetoli Euroopanmustajaloille kansoihinsuuri olivatja käynnistyneet,niiden hankinta mustajalkasoturillaja saattoivalmistaminen ollamuodostivat päässäänitsessään mustaliiketoimen.<ref huopahattuname="McClintock 223"> McClintock s.223.</ref>
 
Asuntoina toimivat [[tiipii]]t saivat yksilöllisen ulkonäkönsä niihin maalatuista monista eri kuvioista. Joskus symbolit liittyivät uskontoon. Usein ne kertoivat myös merkittävistä tapahtumista, jonka asunnon omistaja tai koko heimo oli kokenut. Naiset valmistivat tiipiit valkoiseksi parkitusta biisoninnahasta, ja hoitivat sen pystytyksen ja purkamisen. Kun maalattu asumus kului, se pyhitettiin auringolle levittämällä se järveen tai upottamalla veden alle.<ref name="McClintock 220-221"> McClintock s. 220-221.</ref>
Mustajalat, eritoten pieganit, jakaantuivat pieniin ryhmiin, joka käsitti 10–30 majaa tai [[tiipii]]tä eli 80–240 jäsentä. Heitä oli tarpeeksi paljon puolustamaan itseään viholliselta. Nämä ryhmät eivät muodostuneet sukulaisista, vaan kukin jäsen sai itse päättää mihin ryhmään halusi ja vaihtaa tarvitessa uuteen. Myös ryhmien johtajat vaihtuivat usein. Epäonnistuttuaan metsästyksessä tai kokiessaan muita vastoinkäymisiä ryhmä saattoi hajota kokonaan ja muotoutua myöhemmin uudelleen. Toimintamalli oli joustava ja sellaisenaan ihanteellinen perusta luoteisten tasankointiaanien metsästäville heimoille. <ref name="Blackfeet">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.head-smashed-in.com/frmblack03.html|Nimeke= Blackfeet History Social Structure Basic|Julkaisu=Head-Smashed-in.com|Viitattu =12.4.2008| Kieli={{en}}}}</ref> Joskus jotkut mustajalkain ryhmistä saattoivat kadota jopa vuosiksi ja ilmestyä taas takaisin mukanaan paljon sotasaalista. Seikkailunhaluiset nuoret soturit innostuivat tekemään pitkiä matkoja, jotka parhaimmillaan ovat yltäneet jopa [[Meksiko]]on.<ref name="McClintock 12"> McClintock s. 12.</ref>▼
 
▲Mustajalat, eritoten pieganit, jakaantuivat pieniin ryhmiin, joka käsitti 10–30 majaa tai [[tiipii]]tätiipiitä eli 80–240 jäsentä. HeitäHeidän määränsä oli tarpeeksi paljonriittävä puolustamaanmahdollisen itseäänvihollisen viholliseltavaralle. Nämä ryhmät eivät muodostuneet sukulaisista, vaan kukin jäsen sai itse päättää mihin ryhmään halusi ja vaihtaa tarvitessa uuteen. Myös ryhmien johtajat vaihtuivat usein. Epäonnistuttuaan metsästyksessä tai kokiessaan muita vastoinkäymisiä ryhmä saattoi hajota kokonaan ja muotoutua myöhemmin uudelleen. Toimintamalli oli joustava ja sellaisenaan ihanteellinen perusta luoteisten tasankointiaanien metsästäville heimoille. <ref name="Blackfeet">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.head-smashed-in.com/frmblack03.html|Nimeke= Blackfeet History Social Structure Basic|Julkaisu=Head-Smashed-in.com|Viitattu =12.4.2008| Kieli={{en}}}}</ref> Joskus jotkut mustajalkain ryhmistä saattoivat kadota jopa vuosiksi, ja ilmestyä taas takaisin mukanaan paljon sotasaalista. Seikkailunhaluiset nuoret soturit innostuivat tekemään pitkiä matkoja, jotka parhaimmillaan ovat yltäneetylsivät jopa [[Meksiko]]on.<ref name="McClintock 12"> McClintock s. 12.</ref>
 
[[Syksy]]n saapuessa mustajalkain eri ryhmät hakeutuivat kohti talvileirejään, jotka sijaitsivat metsäisissä jokilaaksoissa. Monet ryhmät kokoontuivat yhteen viettäen tulevan talven samassa leirissä. [[Marraskuu]]sta noin [[maaliskuu]]n puoliväliin kestävä kylmä kausi piti heidät sisällä asunnoissaan, joista poistuttiin vain ruokaa ja [[polttopuu|polttopuita]] hakemaan. [[Kevät|Kevään]] koittaessa puhkesi leireissä melkoinen hälinä ja lähtövalmistelut käynnistettiin. <ref name="Blackfeet"/>
Rivi 62 ⟶ 64:
===Seurat ja uskonto===
Mustajalat jakaantuivat ikävuosiensa mukaan seitsemään eri [[seura]]an. Ensimmäisenä oli "Moskiittojen", viimeisenä "Härkien" seura. Jokaisella seuralla oli omat tunnusomaiset [[laulu]]nsa ja [[tanssi]]nsa ja heidän uskonnostaan löytyi eroavaisuuksia. Seurojen jäsenyys ostettiin. Naisilla ei omia seuroja ollut. <ref name="Society">{{Verkkoviite|Osoite=http://lucy.ukc.ac.uk/EthnoAtlas/Hmar/Cult_dir/Culture.7833 |Nimeke=Society Blackfoot|Julkaisu=Ukc.ac.uk|Viitattu=21.3.2008|Kieli={{en}}}}</ref>
[[Tiedosto:Making Sweet Grass Medicine.jpg|thumb|right|260px| Mustajalkasoturit tekemässä makeasta ruohosta rohtoa seremoniaa varten.]]
 
Sotainen kunnia merkitsi mustajalkain soturien keskuudessa paljon. Vaikka hevosten varastamista arvostettiin, niin suurin urotyö oli ''namachkani'', joka merkitsi vihollisen aseen ottamista. Kilven, seremoniapiipun tai sotapäähineen sieppaamista vastustajalta arvostettiin skalpeerausta enemmän. <ref name="Ewers 139"> Ewers s. 139.</ref>
 
Mustajalat palvoivat [[aurinko]]a tai yksityiskohtaisemmin "auringontakaista voimaa" jota kutsuttiin myös nimellä ''Napi''.<ref name="History"/> Se oli kaiken elollisen ylläpitäjä ja voimanlähde. Mustajalkojen tärkein [[riitti]] oli [[aurinkotanssi]]. Tämän juhlan kunniaksi sadat samanmuotoiset valkoiset tiipiit pystytettiin suureksi ympyränmuotoiseksi leiriksi taustanaan lumipeitteiset kalliovuoret. <ref name="McClintock 219"> McClintock s. 219.</ref> Ennen tapahtuman alkua puhdistauduttiin teltta[[sauna]]ssa.höyrymajassa, jossa Tämän läpikäyneelläkäyneillä oli lupa käsitellä pyhiä esineitä. Mustajalkain aurinkotanssi alkoi neljä päivää kestävällä vaelluksella ja päättyi monien seremonioiden kautta kymmenentenä päivänä. Sitä ennen käytiin läpi itsekidutuksen monet eri vaiheet ja tavoiteltiin [[näky]]jä, jotka saattoivat kertoa tulevaisuudesta. Näyn avulla soturi teki itselleen ''mm''. rohtopussin, joka oli eräänlainen amulettikäärö. SenSe sisälsi omistajansa henkilökohtaisen mieltymyksen mukaan kerättyjä tavaroita, joilla oli suuri henkinen merkitys. Pussin uskottiin suojaavan kantajaansa sodissa, ja käärönsen sai avata vain tietyissä tilanteissa kuten seremonioissa.<ref name="Virrankoski 216"> Virrankoski s. 216.</ref> <ref name="Sacred">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.barefootsworld.net/sacred_bundle.html|Nimeke=The Sacred Bundle|Viitattu=10.1.2011.|kieli={{en}}}}</ref>
 
 
Rivi 71 ⟶ 73:
==Lähteet==
*Anderson, Rani-Henrik ja Henriksson, Markku ''"Intiaanit (Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia)"'' Gaudeamus, 2010. ISBN 978-952-495-162-3
*Ewers, John C. ''Blackfeet, The: Raiders on the North Western Plains''. University of Oklahoma Press, 1983 ISBN 9780906118369
*Henriksson, Markku "''Alkuperäiset amerikkalaiset''" Gummerus, 1986, ISBN 951-662-385-9
*McClintock, Walter ''Mustajalat'', Otava, 2004, ISBN 951-1-18683-3
*Sturtevant, William C. ''Handbook of North American Indians: Plains'', Bernan Assoc,2001, ISBN 9780160504006
*Taylor, Colin F. ''The American Indian'', Salamander Books, 2002 ISBN 1-84065-540-2
*Tomkins, William, ''Indian Sign Languages'', Dover publications, 1969, ISBN 97804862220291
*Virrankoski, Pentti ''Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit'' Gummerus, 1994, ISBN 951-717-788-7
*Waldman, Carl ''Atlas of The North American Indian'', Facts On File Publications, 1985, ISBN 0-87196-850-9
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Mustajalat”