Ero sivun ”St. Louis Blues (kappale)” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Aiheesta muualla: allmusicin uudistuksen myötä hajonnut linkki pois |
p oikeaoppinen heittomerkki käyttöön |
||
Rivi 21:
Vuonna 1913 Handy julkaisi instrumentaalin ”Jogo Blues”, joka ei vaikean sovituksensa takia kuitenkaan saavuttanut suurta suosiota.<ref name="Wilson et al"/> Melodia sävellykseen tuli Handyn tuntemalta saarnamieheltä. Vuotta myöhemmin sama melodia päätyi ”St. Louis Bluesin” kertosäkeeseen.<ref name="Morgan 1998"/>
Inspiraatio ”St. Louis Bluesiin” tuli säveltäjän mukaan hänen [[Saint Louis|St. Louisin]] kadulla tapaamaltaan mustalta naiselta, joka valitteli miehensä poissaoloa: ”Ma
=== Suosio ===
Handy tarjosi ”St. Louis Bluesia” useille kustantajille, mutta kukaan ei suostunut julkaisemaan kappaletta. Syyskuussa 1914 säveltäjä päätyi yhteistyökumppaninsa Harry Pacen kanssa lopulta julkaisemaan kappaleen itse.<ref name="Morgan 1998"/> Sävellys ei kuitenkaan aluksi saavuttanut paljoakaan suosiota. Vasta vuonna 1916, kun Handy ja Pace muuttivat julkaisuyhtiönsä Memphisistä New Yorkiin, alkoi suuri yleisö huomata kappaleen mahdollisuudet. Blueslaulaja [[Ethel Waters]] kuuli lähes tuntemattoman Charles Andersonin laulavan kappaletta New Yorkissa, hankki Handyltä kappaleen oikeudet ja alkoi esittää sitä [[Broadway]]llä.<ref name="Stanfield 2005"/><ref name="Morgan 1998"/> Myös [[vaudeville]]-esiintyjä [[Sophie Tucker]] otti kappaleen ohjelmistoonsa.<ref name="Wilson et al"/> Ensimmäisen nauhoituksen teki [[Columbia Records]]in vakituinen orkesteri, Charles A. Princen johtama
Blueslaulaja [[Marion Harris]]in versio nousi listaykköseksi vuonna 1920.<ref name="Morgan 1998"/> Seuraavana vuonna neworleansilainen jazzin pioneeriyhtye [[Original Dixieland Jazz Band]] nauhoitti ensimmäisen jazzversion laulaja Al Bernardin kanssa.<ref name="Wilson et al"/>
Rivi 31:
Yhden pysyvintä suosiota nauttineista versioista äänittivät ”bluesin keisarinna” [[Bessie Smith]] ja nuori [[Louis Armstrong]] vuonna 1925. Smithin laulun ja Armstrongin [[kornetti|kornetin]] välinen hidas duetto on inspiroinut lukuisia senjälkeisiä esittäjiä eri tyyleillä; muun muassa [[Janis Joplin]] on sanonut ottaneensa vaikutteita Smithin tulkinnasta.<ref name="American Songwriter"/> Tämä versio palkittiin Grammy Hall of Fame Awardilla vuonna 1993.<ref name="Grammy Hall of Fame"/> Armstrong äänitti oman yhtyeensä kanssa uuden version kappaleesta vuonna 1929, ja tämäkin versio päätyi Grammy Hall of Fameen vuonna 2008.<ref name="Grammy Hall of Fame"/>
Kappale oli osa Broadway-näytelmää ''George
Pianovirtuoosi [[Art Tatum]] nauhoitti vuonna 1933 tunnetun pianosooloversion kappaleesta.<ref name="Wilson et al"/> [[Benny Goodman]] julkaisi hittiversion vuonna 1939, ja [[Earl Hines]] teki vuonna 1940 suositun [[boogie woogie]]-sovituksen ”Boogie Woogie on St. Louis Blues”.<ref name="Morgan 1998"/>
|