Ero sivun ”Mustajalat” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjattu jonkin verran yhtenäisemmäksi. |
|||
Rivi 28:
1700-luvun loppupuolella mustajalat saivat sotaisan maineen. Creiden aseistamina he laajensivat metsästysmaitaan kohti etelää. [[Flatheadit]], kutenait ja shoshonit pakenivat Montanasta Kalliovuorille. Viime mainittujen useat tasangoilla eläneet ryhmät tuhottiin lähes täysin. yli puoleen vuosisataan shoshonet eivät uskaltautuneet luoteisille tasangoilla [[Yellowstone]]sta pohjoiseen. <ref name="Taylor 111"> Taylor s. 111."</ref> Kuvaavaa mustajalkain aiheuttamalle pelolle oli se, että heidän ollessaan lähistöllä muut heimot unohtivat kokonaan keskinäiset sotatilansa ja liittoutuivat keskenään näitä vastaan. Niin [[Washington (osavaltio)| Washingtonista]] kuin Kalliovuoriltakin biisoninmetsästykseen Montanaan tulevat heimot turvautuivat toisiinsa ja järjestivät yhteismetsästyksiä pystyäkseen puolustautumaan mustajalkain mahdollisia hyökkäyksiä vastaan.<ref name="Virrankoski 216"> Virrankoski s. 216.</ref>
Mustajalkain johtava heimo, pieganit, teki sotaretkiä [[Idaho]]on asti. Vastustajiensa tavoin he hankkivat joitakin liittolaisia pienistä heimoista, kuten [[gros ventresit]] eli atsinat ja [[sarceet]], jotka olivat kärsineet menetyksiä tasankojen aiemmissa yhteenotoissa. <ref name="Virrankoski 217"> Virrankoski s. 217.</ref> Creitä ja assiniboineja vastaan sodat jatkuivat pitkälle 1800-luvun puolelle. Montanasta [[kaakko]]on asuneet [[siouxit]] ja eteläiset absarokeet eli [[varis-intiaanit|crowt]] kuuluivat myös mustajalkain pitkäaikaisiin vihollisiin.
[[kuva:Blackfoot01.png|thumb|right|270px|Mustajalkain välit naapureihin gros ventrejä ja sarceita lukuun ottamatta olivat huonot.]]
| |||