Ero sivun ”Tertiäärikausi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Määritelmän muotoilu
Rivi 1:
{{lähteetön}}
 
'''Tertiäärikausi''' on [[geologinen aikakausi]], joka käsittää suurimman osan [[kenotsooinen maailmankausi|keno­tsooisesta maailman­kaudesta]]. Se alkoi noin 65 miljoonaa vuotta sitten, [[liitukausi|liitukauden]] jälkeen, ja päättyi noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten, jolloin alkoi [[kvartäärikausi]].
'''Tertiäärikausi''' alkoi [[liitukausi|liitukauden]] päättyessä, jolloin päättyi myös [[maapallo]]n historian keskiaika, [[Mesotsooinen maailmankausi]]. Tuolloin hirmuliskot, [[dinosaurukset]], kuolivat sukupuuttoon ja [[nisäkkäät]] kehittyivät lukuisiksi eri lajeiksi, joista monet ovat jo [[sukupuutto]]on kuolleita, kuten esimerkiksi lukuisat erityyppiset [[sapelihammaskissat]].
 
'''Tertiäärikausi'''Liitukauden alkoivaihtuessa [[liitukausi|liitukauden]] päättyessä, jollointertiääri­kaudeksi päättyi myös [[maapallo]]n historian keskiaika, [[Mesotsooinenmesotsooinen maailmankausi]]. TuolloinNiihin aikoihin hirmuliskot, [[dinosaurukset]], kuolivat sukupuuttoon ja [[nisäkkäät]] kehittyivät lukuisiksi eri lajeiksi, joista monet ovat jo [[sukupuutto]]on kuolleita, kuten esimerkiksi lukuisat erityyppiset [[sapelihammaskissat]].
Kauden alussa esimerkiksi Eurooppaa peitti laaja meri ennen Alppien, Pyreneiden ka Karpaattien syntyä<ref name="Andera_2008_12">Euroopan luonto, Milosh Andera,H.F. Ullmann Tandem vergagh GMBH 2008, ISBN 978-3-83331-4735-7, Suom Pirkko roinila, asiantuntijatoim. Virpi Lyytimäki, alkuteos saksaksi ISBN 978-3-8331-4446-2, tsekiksi ISBN 80-7145-956-9, s 12</ref>.
 
Kauden alussa esimerkiksi Eurooppaa peitti laaja meri ennen [[Alpit|Alppien]], [[Pyreneet|Pyreneiden]] kaja [[Karpaatit|Karpaattien]] syntyä<ref name="Andera_2008_12">Euroopan luonto, Milosh Andera,H.F. Ullmann Tandem vergagh GMBH 2008, ISBN 978-3-83331-4735-7, Suom Pirkko roinila, asiantuntijatoim. Virpi Lyytimäki, alkuteos saksaksi ISBN 978-3-8331-4446-2, tsekiksi ISBN 80-7145-956-9, s 12</ref>.
 
Tertiäärikauden alussa Euroopassa oli laajalti subtrooppinen ja trooppinen<ref name="Andera_2008_12">Euroopan luonto, Milosh Andera,H.F. Ullmann Tandem vergagh GMBH 2008, ISBN 978-3-83331-4735-7, Suom Pirkko roinila, asiantuntijatoim. Virpi Lyytimäki, alkuteos saksaksi ISBN 978-3-8331-4446-2, tsekiksi ISBN 80-7145-956-9, s 12</ref>. , kostea ilmasto, mikäjoka viileni ja kuivui kauden edetessä.
 
Kauden loppupuolella [[mioseeni]]kaudella eläimistö alkoi muistuttaa nykyistä. Tertiäärille oli ominaista [[ilmasto]]n viileneminen, joka johti lämpöä ylläpitävien [[Merivirta|merivirtojen]] katkeilusta, vuorijononpoimutuksista[[vuorijonopoimutus|vuori­jono­poimutuksista]] jne. Vuorijononpoimutukset mahdollistavat lumirajan yläpuolella olevien alueiden kasvun, [[Jäätiköityminen|jäätiköitymisen]]. Jäätiköt heijastavat auringon säteilyä pois maapallolta, mikä viilensi ilmastoa. Pohjoiselle pallonpuoliskolle ilmestyi aluksi vuorten rinteille jäätiköitä, jotka kasvoivat [[Grönlanti|Grönlannissa]] ja [[Huippuvuoret|Huippuvuorilla]] isommiksi. Tertiäärikaudella [[Välimeri]] oli eräissä vaiheissa kuivaa maata. Tertiäärikautta seurasi [[kvartäärikausi|kvartäärikauden]] [[pleistoseeni]].
 
Kauden loppupuolella [[mioseeni]]kaudella eläimistö alkoi muistuttaa nykyistä. Tertiäärille oli ominaista [[ilmasto]]n viileneminen, joka johti lämpöä ylläpitävien [[Merivirta|merivirtojen]] katkeilusta, vuorijononpoimutuksista jne. Vuorijononpoimutukset mahdollistavat lumirajan yläpuolella olevien alueiden kasvun, [[Jäätiköityminen|jäätiköitymisen]]. Jäätiköt heijastavat auringon säteilyä pois maapallolta, mikä viilensi ilmastoa. Pohjoiselle pallonpuoliskolle ilmestyi aluksi vuorten rinteille jäätiköitä, jotka kasvoivat [[Grönlanti|Grönlannissa]] ja [[Huippuvuoret|Huippuvuorilla]] isommiksi. Tertiäärikaudella [[Välimeri]] oli eräissä vaiheissa kuivaa maata. Tertiäärikautta seurasi [[kvartäärikausi|kvartäärikauden]] [[pleistoseeni]].
 
== Tertiäärikauden jako ==
Rivi 38:
*5 Ma +1
*2 Ma +0.5
 
== Viitteet ==
 
{{viitteet}}
 
== Katso myös ==