'''Matts Dreijer''' ({{Syntymä- ja kuolinaika|31|1|1901|Runö, Viro|15|4|1998|Maarianhamina}}) oli ahvenanmaalainenAhvenanmaan maakunnanarkeologimaakunta-arkeologi.
Dreijer löysi 1930-luvun lopussa [[Ahvenanmaa]]n vanhimmat jäljet asutuksestaasutusjäännökset [[Saltvik]]in Långbergsödasta. Löytö koostuu vanhemmasta varhaisesta kampakeramiikastavarhaiskampakeramiikasta. 1946 hän löysi [[pronssikausi|prossikautisenKökar]]in asujaimistonOtterbötesta [[Kökarpronssikausi|prossikautisen]]inOtterbölestaasuinpaikan, jonka hän tutki 1950 yhdessä [[Carl Fredrik Meinander]]in ja Bengt Schönbeckin kanssa.
Keskustelu Ahvenanmaan suomalaisesta asutuksestaesihistoriasta on useissa tapauksissausein ollut kielipoliittisten argumenttien ja alueellisen separatismin värittämää. Dreijer on esimerkiksi sijoittanut historiankirjoituksessaan [[Birka]]n kaupungin Ahvenanmaalle, kuvannut Ahvenanmaan saariston asutuksen alkuperän tanskalaiseksi ja kieltänyt kaikki teoriat siitä, suomalaisesta asutuksesta tai siitä, että [[rautakausi|rautakaudellarautakauden]] lopulla Ahvenanmaan asutus olisi hiipunut ja korvautunut suomalaisella.
Dreijerillä on ollut merkittävä osuus Ahvenanmaan kuntavaakunoiden suunnittelemisessa. Hänen aloitteestaan kaikille Ahvenanmaan kunnille luotiin vaakunat [[Arne Rancken]]in toimiessa asiantuntijana kaikille Ahvenanmaan kunnille luotiin vaakunat muutamaa vuotta aikaisemmin kuin vastaava toiminta alkoi Manner-Suomen puolella. Nämä vaakunat saivat lopullisesti virallisen aseman kun maakuntalakia muutettiin 1950 siten, että jokaisella kunnalla tuli olla oma vaakunansa.<ref>{{Kirjaviite | Nimike = Suomen kunnallisvaakunat | Julkaisija = Suomen Kunnallisliitto | Vuosi = 1982 | Tunniste = ISBN 951-773-085-3}}</ref>
