Ero sivun ”Anders Fredrik Granstedt” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vesteri (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Lähde + lisätekstiä
Rivi 1:
[[Kuva:Church of Kerimaki.jpg|thumb|260px|[[Kerimäen kirkko]] on maailman suurin puukirkko]]
 
'''Anders Fredrik Granstedt''' ([[24. tammikuuta]] [[1800]], [[Hanko|Hankoniemi]] – [[26. marraskuuta]] [[1849]], [[Helsinki]]) oli suomalainen [[arkkitehti]]. Hänen isänsä [[Pehr Granstedt]] oli ruotsalaissyntyinen linnoitusupseeri, joka toimi myöhemmin myös siviiliarkkitehtina. Hänen äitinsä oli Johanna Fredrika Dubois.

Granstedilla ei ollut muodollista arkkitehdin koulutusta, mutta hänen isänsä järjesti pojan[[Tukholma]]ssa koulua käyneen poikansa [[Carl Ludvig Engel]]in apulaiseksi vuonna [[1816]], kun tämä nimitettiin Helsingin uudelleenrakentamiskomitean arkkitehdiksi. Vuonna [[1822]] Granstedt nimitettiin [[Rakennushallitus|Yleisten rakennusten intendentinkonttoriin]] toiseksi konduktööriksi. Granstedtista ei koskaan tullut intendentinkonttorin päällikköä, mutta hänet nimitettiin konttorin ensimmäisen konduktöörin virkaan [[1845]]. A.FHän osallistui mm. Granstedt[[Helsingin kuoliyliopisto]]n, [[1849Nikolainkirkko|Nikolainkirkon]]. Myös hänen pojastaansekä [[TheodorLapinlahden Granstedt|Theodoristasairaala]]n tuli arkkitehtirakennuslautakuntiin.<REF name="AutoSQ-1"/>
 
A.F. Granstedt kuoli [[1849]]. Hänen puolisonsa vuodesta [[1827]] oli Wilhelmina Theodora Plantin (k.[[1850]]). Myös heidän pojastaan [[Theodor Granstedt|Theodorista]] tuli arkkitehti.<REF name="AutoSQ-1"/>
 
== Työt ==
 
* [[Limingan kirkko]] – 1826 (yhdessä [[Anton Wilhelm Arppe|A. W. Arppen]] kanssa)
* [[Luumäen kirkko]] - 1833
* [[Ruotsin Helsingin-suurlähetystö|Ruotsin suurlähetystö]], Helsinki – 1839
* [[Raahe]]n raatihuone – 1839<REF name="AutoSQ-2"/>
Rivi 15 ⟶ 20:
* [[Pikkalan kartano]], [[Siuntio]] – 1851
* [[Karstulan kirkko]] – 1853
 
Granstedt suunnitteli myös [[Viipuri]]n kaupunginteatterin ja seurahuoneen, [[Jääski|Jääsken]], [[Leppävirta|Leppävirran]] ja [[Ruskeala]]n kirkot sekä [[Nastola]]n [[Seestan kartano]]n eräät rakennukset. Interiöörin eli sisustuksen hän suunnitteli mm. tuolloiseen keisarilliseen palatsiin ([[Presidentinlinna]]) ja Helsingin seurahuoneelle ([[Helsingin kaupungintalo]]).
 
== Lähteet ==
{{Viitteet|viitteet=
<ref name="AutoSQ-1">{{kirjaviite| Nimeke=Suomen rakennushallinto 1811–1961 |Tekijä=Aimo Halila, Ole Gripenberg, Esko Järventaus| Julkaisija=Rakennushallitus|Vuosi= 1967|Tunniste= | Sivu=472,478}}</ref>
 
<ref name="AutoSQ-2">{{Verkkoviite | Osoite = http://edu.raahe.fi/yhdistykset/matkailuoppaat/raatihuone2.html | Nimeke = Raatihuone on Raahen helmi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 9.7.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Raahen Matkailuoppaat ry | Viitattu = 24.1.2009 | Kieli = }}</ref>
}}
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 238.
 
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi|Anders Fredrik Granstedt}}