Ero sivun ”Fredrik I Barbarossa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.5.2) (Botti lisäsi: sh:Fridrik I. Barbarossa |
p l |
||
Rivi 1:
[[
'''Fredrik I Barbarossa''' ({{k-de|Friedrich I}}, n. [[1122]]–[[10. kesäkuuta]] [[1190]]) oli [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] keisari.
Fredrik I valittiin [[Saksa]]n kuninkaaksi [[Frankfurt am Main|Frankfurtissa]] [[4. maaliskuuta]] [[1152]] ja kruunattiin viisi päivää myöhemmin [[Aachen]]issa. Hänet valittiin Italian kuninkaaksi vuonna [[1154]] [[Pavia]]ssa ja paavi [[Hadrianus IV]] kruunasi hänet [[18. kesäkuuta]] [[1155]] Rooman keisariksi. Vielä 30. kesäkuuta vuonna 1178 hänet kruunattiin Burgundin kuninkaaksi [[Arles]]issa. Ennen Saksan kuninkaaksi kruunaamista hän oli [[Schwaben]]in herttua vuosina 1147–1152 ja 1167–1168, nimellä Fredrik III.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Frederick I (Holy Roman Empire)| Osoite = http://encarta.msn.com/encyclopedia_761561996/Frederick_I_(Holy_Roman_Empire).html| Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = MSN Encarta| Viitattu = 7. lokakuuta 2007| Kieli ={{en}} }}</ref> Barbarossa tarkoittaa punapartaa.
Rivi 7:
Fredrik oli Schwabenin herttua Fredrik II:n ja Judith Baijerilaisen (kilpailevasta Welfin suvusta) poika, mikä teki hänestä hyväksyttävän vaihtoehdon kuninkaaksi. Vuonna [[1147]] Fredrikistä tuli Schwabenin herttua, ja pian tämän jälkeen hän osallistui setänsä, Saksan kuningas [[Konrad III]]:n kanssa [[toinen ristiretki|toiselle ristiretkelle]]. Retki oli täydellinen epäonnistuminen, mutta Fredrik erottui edukseen ja sai kuninkaan täyden luottamuksen. Vuonna 1152 kuoleva kuningas neuvoi vaaliruhtinaita valitsemaan seuraajakseen oman poikansa sijasta Fredrikin. Fredrik ajoi omaa ehdokkuuttaan voimakkaasti, ja hänet valittiin [[Saksa]]n kuninkaaksi [[Frankfurt]]issa 4. maaliskuuta ja kruunattiin [[Aachen]]issa muutamia päiviä myöhemmin.
Uusi kuningas oli innokas palauttamaan keisarikuntaan [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] ja [[Otto I Suuri|Otto I Suuren]] aikaisen mahdin ja näki, että järjestyksen palauttaminen Saksaan oli välttämätön edellytys keisarin oikeuksien vahvistamiseen [[Italia]]ssa. Julistaessaan rauhan Saksaan, hän antoi ruhtinaille etuja avokätisesti. Ulkomailla Fredrik puuttui [[Tanska]]n sisällissotaan Svend III:n ja Valdemar I:n välillä ja loi keskusteluyhteyden [[Bysantti|Bysantin]] keisari [[Manuel I Komnenos|Manuel I Komnenoksen]] kanssa. Luultavasti näihin aikoihin Fredrik erosi vaimostaan Adelheid von Vohburgista vedoten sukulaisuuteen ja yritti turhaan saada vaimoa [[Konstantinopoli]]sta.
Noustessaan kuninkaaksi Fredrik oli ilmoittanut asiasta [[paavi]] [[Autuas Eugenius III]]:lle. Kruunauksesta ei vielä tuolloin sovittu. Maaliskuussa [[1153]] Konstanzissa sovittiin keisariksi kruunaamisen ehdoista kuurian kanssa. Sopimuksessa Barbarossa lupasi kukistaa Rooman kaupungin ja palauttaa se paavin herruuden alaiseksi. Lisäksi hän lupasi, ettei solmisi rauhaa roomalaisten tai normannien kanssa ilman paavin myöntymystä. Edelleen hän lupasi tukea paavin valta-asemaa ja vastustaa Bysantin valtapyrkimyksiä Italiassa. Paavi puolestaan lupasi kruunauksen keisariksi, tukevansa Fredrikiä valtakunnassa, julistavansa kapinalliset kirkonkiroukseen sekä osallistuvansa bysanttilaisten ajamiseen pois Italiasta. Sopimuksen taustalla oli ajankohtainen tilanne, jossa Etelä-Italian normannialueet uhkasivat siirtyä perinnön kautta Bysantille.
==Sotaretket Italiaan==
[[
Fredrik järjesti kuusi sotaretkeä Italiaan vakiinnuttaakseen asemansa valtakunnassa. Ensimmäisellä paavi [[Hadrianus IV]] kruunasi hänet keisariksi 18. kesäkuuta 1155 Pietarin kirkossa. Välittömästi kaupungissa puhkesivat taistelut [[Arnold Brescialainen|Arnold Brescialaisen]] johtamien tasavaltalaisten pyrkiessä vangitsemaan kaupungin herran, paavi Hadrianus III:n. Paavin ja keisarin armeijat taistelivat kaupunkilaisia vastaan iltaan saakka. Kapinan kukistuttua keisari ei kuitenkaan lupauksensa mukaisesti palauttanut paaville kaupungin herruutta eikä jatkanut toimia normanneja vastaan. Paavin kanssa tehdyn sopimuksen rikkominen oli yksi syy tulevaan skismaan.
Rivi 26:
==Kolmas ristiretki==
[[
Tehtyään rauhan paavin kanssa Fredrik lähti [[kolmas ristiretki|kolmannelle ristiretkelle]] ([[1189]]) [[Ranskan Filip I|Filip I]]:n johtaman Ranskan armeijan ja [[Rikhard Leijonamieli|Rikhard Leijonamielen]] johtamien englantilaisten kanssa. Näistä kolmesta hän lähti ensimmäisenä liikkeelle, vaikka oli ilmoittautunut retkelle viimeisenä. Bysantin keisari [[Isaak II Angelos]] ei aluksi antanut Fredrikin armeijan kulkea maittensa halki, mutta taipui Fredrikin ryösteltyä hänen maataan talven ajan. Fredrik onnistui toukokuussa valtaamaan ja ryöstämään muslimien hallitseman Ikonionin kaupungin.
Fredrik ei kuitenkaan koskaan päässyt [[Pyhä maa|Pyhään maahan]], vaan hukkui ylittäessään Salef-jokea [[Kilikia]]ssa, Kaakkois-[[Anatolia]]ssa. Hänen ruumiinsa yritettiin [[palsamointi|palsamoida]] ja viedä Saksaan haudattavaksi.Tämä kuitenkin epäonnistui, minkä vuoksi keisarin ruumiin lihat haudattiin Antiokiaan ja luut Tyyrokseen.
Rivi 45:
[[Luokka:Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijat|Fredrik 1]]
[[Luokka:Vuonna 1122 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1190 kuolleet]]
{{Link FA|de}}
| |||