Versio 4. tammikuuta 2011 kello 17.15 muokkaa Barosaurus Lentus (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 22 466 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 4. tammikuuta 2011 kello 17.42 muokkaa kumoa Barosaurus Lentus (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 22 466 muokkausta laajennettu Uudempi muutos →
Rivi 30: Aemilianus pääsi lopulta [[Italia (provinssi)\|Italiaan]] ja eteni [[Via Flaminia]]a pitkin kohti [[Rooma]]a. Hänen paras toivonsa oli marssia nopeasti Roomaan Gallusta vastaan ennen kuin tämä ehti koota suuren armeijan häntä vastaan. Roomassa senaatti julisti Aemilianuksen valtionviholliseksi. Galluksen ja Aemilianuksen armeijat kohtasivat elokuussa 253 Interamna Naharsissa (nykyinen [[Terni]]). Joidenkin lähteiden mukaan Gallus murhattiin ennen taistelua<ref name="CAH 41" /><ref>Rooman keisarit, s. 247</ref> kun taas jotkut lähteet kertovat Aemilianuksen voittaneen Galluksen joukot taistelussa, jonka jälkeen Gallus pakeni pohjoiseen pienen joukon kanssa. Hänet ja hänen poikansa [[Volusianus]] kuitenkin murhattiin Forum Flaminiissa (nykyinen [[Foligno]]).<ref name="DIR" /> Senaatti hyväksyi pian Aemilianuksen keisariuden. Zonaras sanoo, että Aemilianus lähetti senaatille kirjeen, jossa hän lupasi vapauttaa [[Traakia]]n [[Germaanit\|germaanien]] hyökkäyksistä, sotia [[Sassanidit\|Persiaa]] vastaan, ja taistella senaatin nimissä. Antiikin lähteiden mukaan Aemilianus tajusi, ettei yksi mies voinut hoitaa valtakunnan asioita ja samaan aikaan sotia vihollisia vastaan. Hän käyttäytyi kunnioittavasti senaattia kohtaan ja ehdotti tälle vallan jakamista. Senaatti hoitaisi valtakunnan hallitsemisen mutta Aemilianuksella olisi armeijan ylipäällikkyys.<ref name="DIR" /><ref name="Southern 76-78" /> Aemilianus suunnitteli luultavasti palaavansa takaisin [[Tonava]]n rajalle varmistaakseen asemansa siellä, jonka jälkeen hän olisi lähtenyt sotaan persialaisia vastaan.<ref name="CAH 41" /> Ja sitten historia toisti itseään: Reinin legioonien komentaja [[Valerianus]] nousi kapinaan Aemilianusta vastaan ja lähti joukkoineen kohti Roomaa. Aemilianus yritti pysäyttää Valerianuksen etenemisen, mutta omat sotilaat pettivät hänet. Eli hänet murhattiin ja Valerianus marssi esteettä Roomaan. == Kuolema == Aemilianus marssi kohti Roomaa mutta ei ehkä koskaan päässyt sinne. Gallus oli lähettänyt käskyn senaattori [[Valerianus\|Publius Licinius Valerianukselle]] tuoda vahvistuksia [[Rein]]in alueen provinsseista. Todennäköisimmin joukot olivat jo Valerianuksen komennossa ennen sisällissotaa, ehkä valmiina Persiaan suuntautuvaa sotaretkeä varten. Valerianus marssi joukkoineen Italiaan ja kohtasi Aemilianuksen joukot Spoletiumissa (nykyinen [[Spoleto]]). Ennen taistelua Aemilianuksen joukot surmasivat komentajansa ja siirtyivät Valerianuksen puolelle.<ref name="CAH 41" /><ref>Rooman keisarit, s. 249</ref> Senaatti julisti pian ''[[damnatio memoriae]]n'' hänen muistolleen.<ref name="DIR" /> == Perintö == Aemilianuksen valtaantulo ja siitä poistuminen noudattivat 200-luvun Rooman tapoja. Sotilaat vaihtoivat hallitsijoita aina, kun sen itselleen edulliseksi katsoivat. Tarvittiin poikkeuksellista onnea ja lahjakkuutta, jos aikoi pysyä keisarina hengissä pitkään. Aemilianuksen kolmen kuukauden keisarius oli tosin poikkeuksellisen lyhyt, sillä useimmiten keisarius kesti kahdesta kolmeen vuotta. Aemilianuksesta saatavilla oleva tieto on hajanaista ja osittain epäluotettavaa. Historianopiskelijat käyttävätkin Aemilianusta lähdekritiikin harjoittelemiseen.<ref name="DIR" /> == Lähteet ==

Ero sivun ”Aemilianus” versioiden välillä