Ero sivun ”Karsinogeeni” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Karsinogeeni''' on aine, joka altistaa [[syöpä|syövälle]].<ref name="BI4">{{BI4|180}}</ref> Usein karsinogeenisuus perustuu [[mutageeni]]suuteen eli DNA:n vahingoittamiseen,<ref>Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä: arsenikista öljyyn, ss. 279-282. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2005. ISBN 951-656-221-3. Verkossa englanniksi: http://en.opasnet.org/w/Mutagenesis,_carcinogenesis_and_other_scary_words_%E2%80%93_what_do_they_really_mean%3F</ref> ja moni karsinogeeni on myös [[teratogeeni]].<ref name=mut>Komulainen H. Mutageenisuus, karsinogeenisuus ja teratogeenisuus, ss. 131-140, kirjassa Koulu M, Tuomisto J. Farmakologia ja toksikologia, 7. p. Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2007. ISBN 978-951-97316-2-9. Luettavissa myös verkossa: http://www.medicina.fi.</ref>
==Erilaisia karsinogeeneja==
Eniten ihmisten käyttämä karsinogeeni on hengitysilman happi, joka voi muuttua erilaisiksi [[Vapaa radikaali|vapaiksi radikaaleiksi]], jotka aiheuttavat epäspesifistä vahinkoa soluille.<ref>Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä: arsenikista öljyyn, ss. 294-296. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2005. ISBN 951-656-221-3. Verkossa englanniksi http://en.opasnet.org/w/We_breathe_oxygen;_it_can%E2%80%99t_be_dangerous,_can_it%3F</ref> Karsinogeeneja on sekä keinotekoisia että luonnollisia. Keinotekoisia karsinogeeneja on niin sivutuotteita, jätteitä ja saasteita kuin varsinaisia teollisuuskemikaaleja ja rakennusmateriaaleja. Esimerkiksi [[dioksiini]] on saastekarsinogeeni, [[alkoholi]] nautintoaine ja [[asbesti]] karsinogeeninen rakennusaine. Monet kasveissa ja sienissä olevat luonnolliset aineet ovat karsinogeenisia, esimerkiksi sienimyrkky [[aflatoksiini]], jota tuottaa viljaa ja pähkinöitä homehduttava [[Aspergillus flavus]]. Ravinnosta [[lisäaine]]iden ja lämpökäsittelyn vuoksi saatavia karsinogeeneja ovat mm. [[akryyliamidi]] ja [[nitrosamiini]]t. Tämän lisäksi jotkut bakteerit ja virukset, kuten [[Helicobacter pylori]] ja [[hepatiitti|hepatiitti B]], ovat syöpää aiheuttavia. [[Ionisoiva säteily]] on myös karsinogeenista, minkä lisäksi monet säteilevät saasteet ovat [[raskasmetalli|raskasmetalleja]], jotka kertyvät elimistöön.
==Mutageenisuus syövän aiheuttajana==
Mutageenit aiheuttavat syöpää vahingoittamalla [[DNA|DNA:ta]]. Solut pystyvät yleensä korjaaman vahingon. Jos se ei onnistu, solu osaa tappaa itsensä, mutta joskus vahinko estää itsetuhomekanismia toimimasta tai käynnistää solun jakautumisen.<ref name=mut/> Tämä tarkoittaa samaa kuin [[syöpäsolu]]ksi muuttuminen. Nopeasti jakautuvat solut, eli ihon, vatsan limakalvon, rintarauhasen sekä munasarjojen tai kivesten solut ovat erityisen alttiitta karsinogeeneille, koska syöpä-DNA pystyy kopioitumaan nopeasti. Toisaalta ruoansulatuskanavan limakalvon nopea uusiutuminen on myös puolustusmekanismi syöpää vastaan, koska näin limakalvon pintaan syntyneet syöpäsolut irtoavat.
===Epoksidimekanismi===
Rivi 11:
Monet karsinogeeniset aineet — eivät tietenkään kaikki — pohjautuvat tyydyttymättömiin yhdisteisiin, joissa on kaksoissidos jäykässä siltamaisessa rakenteessa. Tämä johtuu siitä, että keho pyrkii poistamaan myrkyn hapettamalla ja [[hydrolyysi|hydrolysoimalla]] kaksoissidoksen vesiliukoiseksi hydroksyylipariksi (OH), jolloin syntyvä aine ei ole enää myrkky. Ongelma on välituotteessa: kaksoissidos hapettuu ensin [[epoksidi]]sidokseksi (happi sitoutunut kahteen hiileen). Hydrolyysireaktio lisää tähän vettä ja tuottaa näin hydroksyyliparin, mutta jotkut epoksidit ovat suhteellisen vakaita eivätkä hydrolysoidu heti. Epoksidit vahingoittavat DNA:ta erittäin tehokkaasti. Se johtuu siitä, että ne ovat rasvaliukoisia, jolloin ne menevät keskelle DNA-ketjua (ns. interkalaatio), jossa DNA:n emäs hyökkää epoksidiryhmään ja muodostaa pysyvän sidoksen aromaatin kanssa.
Epoksidimekanismin kautta karsinogeenisia aineita ovat muun muassa sienimyrkky [[aflatoksiini]] ja teollisuuskemikaalit, [[bentseeni]] jne., sekä monet epätäydellisessä palamisessa — esimerkiksi tupakkaa poltettaessa — syntyvät [[polyaromaattiset hiilivedyt]] (PAH-yhdisteet). PAH-yhdisteisiin kuuluu yksi tupakansavun keskeisimmistä myrkyistä, [[bentso(a)pyreeni]].<ref name=mut/>
==Muut karsinogeenit==
| |||