Ero sivun ”Hevosen askellaji” versioiden välillä

Ihannetapauksessa hevosen takajalka osuu maahan samassa kohdassa, jossa sen etujalka hetkeä aiemmin oli. Tämä tekee käynnin yleensä varsin tasaiseksi ja ratsastajalle miellyttäväksi. Suurin osa [[nisäkkäät|nisäkkäistä]] käyttää samaa liikkumistapaa kävellessään neljällä jalalla.Ratsastaja on rentona käynnissä ja käynnissä hevosilla täytyy olla pitkät ohjat ellei ole tunti kesken mutta loppu ja alku käynnissä ainakin pitää olla ohjat pitkinä.Käynti on hittain askelaji hevosen selässä ei saa temppuilla ellei mene vikellystä.

Ravia erittäin kootussa ja korkeassa muodossa ovat esimerkiksi korkean tason [[kouluratsastus|kouluratsastuksessa]] käytetty ''passage'' eli kiitoraviliitoravi, jossa hevonen ikään kuin leijailee ravissa eteenpäin, sekä ''piaffe'', jossa hevonen ravaa koottuna miltei paikoillaan. Piaffessa hevosen takaosa on "rungon alla" ja eläin polkee voimakkaasti ja rytmikkäästi nostaen jalkojaan korkealle. Hevoset ja erityisesti oriit esittävät sekä passagea että piaffea myös luonnostaan vaikkapa "mahtaillessaan" laitumella muille hevosille.Käjet pitää olla alhaalla ja ratsastajan täytyy mennä kevyttä ravia tai sitten perusistuntaa.

Laukkaan siirtymistä paikalta (seisaalta), käynnistä tai ravista kutsutaan ''laukannostoksi''. Laukka valitaan normaalisti hevosen tasapainon vuoksi siten, että sisäjalka eli kaarteen puoleinen (tai kentän keskustan puoleinen) jalka johtaa: vasempaan kierrokseen ratsastetaan siis vasenta laukkaa, oikeaan oikeaa. Tätä kutsutaan ''myötälaukaksi''. Jos ratsastajan tahdosta ratsastetaankin harjoituksen vuoksi ulkojalan laukkaa, kyseessä on ''vastalaukka''. Muussa tapauksessa ulkojalan laukka on ''väärää laukkaa''. ''Ristilaukasta'' puhutaan, kun hevonen laukkaa epäpuhtaasti siten, että sen taka- ja etuosa ovat eri laukassa tai etuosa laukkaa ja takaosa ravaa. Laukan voi vaihtaa vaikkapa oikeasta vasemmaksi joko muutaman käynti- tai raviaskeleen kautta tai niin kutsutusti ''askeleessa'' eli yhden askeleen aikana laukassa, jolloin hevonen vaihtaa laukan puolen liitovaiheen aikana. Puhdas ''laukanvaihto'' askeleessa vaatii ratsastajalta täsmällistä [[apu (ratsastus)|apujen]] käyttöä, muuten tuloksena on herkästi ristilaukka. Laukanvaihdot ovat [[kouluratsastus]]liike, jota korkeimmilla tasoilla esitetään jopa pitkiä sarjoja joka askeleella (''sarjavaihdot''). Laukanvaihdot ovat usein tarpeen myös [[esteratsastus|esteratsastuksessa]], jotta hevonen pääsee nopeasti ja tasapainossa esteeltä toiselle erisuuntaisissa kaarteissa. Vapaana liikkuessaan useimmat hevoset vaihtavat laukkaa askeleessa tarpeen tullen aivan luontevasti, mutta selässä istuva ratsastaja mutkistaa tilannetta.Laukassa käjet pitää olla alhaalla ja ratsastajan pitää olla rentona.

Töltti on varsinkin raviin verrattuna ratsastajalle erittäin tasaista. Islantilaiset ratsastajat havainnollistavatkin joskus töltin tasaisuutta ratsastamalla laukan vauhtia mutta läikyttämättä pitelemäänsä juomaa. Moni islanninhevonen on niin pitkälti tölttihevonen, että se vapaanakin liikkuu ravin sijaan töltissä ja sitä on vaikea saada lainkaan ravaamaan. Etenkin ratsastettuna töltti kuitenkin muuttuu helposti erilaisista syistä puhtaasta askellajista joko ravi- tai passitahtiseen suuntaan.Ja töltissä islanninponit nostaa etu polvia ylös ja se töltti on ratsastajalle tasainen askelaji