Ero sivun ”Hyvä elämä” versioiden välillä

[[Georg Henrik von Wright]] on analysoinut [[päämäärärationaalisuus|päämäärärationaalisuuden]] pulmaa kirjassaan ''Filosofisia tutkielmia''. Tuntuisi oudolta väittää, että kun ihmiset jo nuoresta pitäen asettavat itselleen päämääriä ja onnistuvat silti saavuttamaan ne valitsemiensa keinojen kautta, he eivät tunne tyydytystä elämästään. Toisin sanoen hän asetti elämänsä varrella päämääriä itselleen jatkuvasti arvojensa pohjalta, ja rationaalisesti onnistui saavuttamaan nuo päämäärät. Ongelmana onkin, että vanhempana miettiessään elämänsä laatua hän ''arvioi uudelleen'' toimintansantoimintansa aiemman päämäärän hänen ''hyväänsä'' liittyvän harkinnan valossa. Tällaisen harkinnan puuttuminen alkuperäisen päämäärän valinnasta teki valinnasta rationaaliselta kannalta vajavaisen.

Henkilö osoitti [[Aristoteles|aristoteelisen]] [[käytännöllinen viisaus|käytännöllisen viisauden]] ([[phronesis]]) puutetta. Ongelmana ei ollut päämäärien rationaalisuus sinällään, henkilö ei vain osannut ennakoida [[arvo]]jensa muuttumista vuosien varrella. Hän ehkä toivoo, että olisi silloin arvostanut samoja asioita kuin myöhemmin arvostaa. Luonnollisesti kaikkien päämäärien saavuttamiseen tarvittaviin keinoihin liittyy erilaisia hintoja, negatiivisiakielteisiä asioita kuten uurastusta ja työtä, ja myöhemmässä valossa tuo hinta ei vaikutakaan enää palkkion arvoiselta.

Samanlaiseen ratkaisuun päätyi [[Mihaly Csikszentmihaly]], joka on kirjoittanut ''[[Flow]]''-käsitteestään pitkän kirjasarjan. Hänen mukaansa suuri osa myöhemmin ihmisten arvostamista asioista on klassisia kulttuurin mukana syntymiä arvostuksia. Ei loppujen lopuksi ole kovin vaikea päätellä, mitä asioita tulee vanhempana arvostamaan, jos on rehellinen itselleen. Kaikessa toiminnassa on enemmän tai vähemmän hyödyllinen ja nautinnollinen aspektinäkökulma. Siivoaminen on esimerkki toiminnasta, joka on pelkästään hyödyllinen mutta useimmille ei nautinnollinen, kun taas videopelien pelaaminen on esimerkki päinvastaisesta. Paras ratkaisu olisi, jos kykenisi täyttämään elämänsä asioilla, jotka tuovat mielihyvää, mutta tuntuvat silti oman arvomaailman mukaan hyödyllisiltä. Videopelien pelaaminen vie nopeasti mukaansa ja kivaa kuin se onkin, kesäloman lopulla voi harmittaa kovasti, jos koko kesäloma on mennyt siihen. ''"Myy televisiosi ja opettele soittamaan pianoa."'' onkin Mihalyn ehdotus, pianonsoitto kun voi olla oikein nautinnollista, samalla kun vanhoilla päivilläänkin voi vielä olla ylpeä itsestään tai tuntea ainakin oppineensa hyödyllisen taidon. ''"Tie onnellisuuteen ei löydy mielettömästä hedonismista, vaan rationaalisesta muutoksesta."''

Kaikesta huolimatta suurin osta ihmisistä tuntee vahvoja [[nostalgia]]n tunteita viimeistään keski-ikäisenä. Harva harmaahapsinen on todella tyytyväinen elämäntyöhönsä. [[Schopenhauer]] muidenmuassamuiden muassa omaksui [[pessimismi|pessimistisen]] elämänfilosofian, miettien onko ihmisten edes tarkoitus olla onnellisia.