Ero sivun ”Kielilläpuhuminen” versioiden välillä

 

[[Kristinusko]]n piirissä kielilläpuhuminen jaetaan kahdenlaisiin tapauksiin, joista käytetään nimityksiä ''glossolalia'' ([[kreikan kieli|kreik.]] γλώσσα, ''glossa'', ''kieli'' ja λαλώ, lalô, ''puhua'') ja ''ksenolalia''. Oudon kielen tulkitseminen liittyy samaan ilmiöön. Glossolaliassa, joka on yleisempää, kielilläpuhujan kieli on käsittämätöntä myös puhujalle itselleen, ja tarvitaan erityinen selittäjä tulkitsemaan puhetta, jotta se voidaan ymmärtää. Silloin kun kielilläpuhuja puhuu itselleen vierasta kieltä (jota hän ei ole oppinut taikka opiskellut), mutta jonka joku kuulijoista tunnistaa luonnolliseksi kieleksi, kutsutaan ilmiötä nimellä ''[[ksenoglossolalia]]'' tai ''ksenolalia'', eli vierailla kielillä puhuminen.