Ero sivun ”Pikakirjoitus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisätty kuvia ja muutama linkki
Rivi 82:
Suomessa alettiin käyttää pikakirjoitusta 1860-luvulla, tosin aluksi vain ruotsin kielellä. [[Suomen senaatti]] lähetti vuonna 1861 kolme miestä Saksaan oppimaan pikakirjoitusta, jotta Suomenkin valtiopäivillä saataisiin puheet kirjoitettua pikakirjoituksella muistiin. Miehet perehtyivät saksalaiseen Gabelsbergerin järjestelmään, ja Suomeen palattuaan [[J. E. Svan]] alkoi kouluttaa lisää pikakirjoittajia.<ref>Melin 1929, s. 495–496</ref>
 
[[Kuva:Finnish-shorthand-example-muutama-sana.png|thumb|300px|Esimerkki sanojen muodostamisesta Neovius-Nevanlinnan järjestelmällä]]
Suomen kielelle kehitettiin 1870-luvulla kaksi järjestelmää: [[Lars Neovius-Nevanlinna|Neovius-Nevanlinnan]] ja [[Wilhelm Fabritius|Wilhelm Fabritiuksen]] järjestelmät. Fabritiuksen järjestelmän käyttö oli vähäistä, ja Neovius-Nevanlinnan järjestelmä jäi pian ainoana käyttöön.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kallioniemi, Kaarlo | Nimeke = Pikakirjoituksen alkeet | Sivu = 7 | Vuosi = 1926 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava}}</ref> Sitä on käytetty erityisesti valtiopäivillä istuntojen puheenvuorojen kirjaamiseen.
 
Vuonna 1872 perustettiin [[Suomen pikakirjoittajayhdistys]], joka on edelleen toiminnassa ja muun muassa julkaisee [[Pikakirjoituslehti|Pikakirjoituslehteä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pikakirjoitus.fi/SPY.html | Nimeke = Suomen Pikakirjoittajayhdistys | Viitattu = 12.10.2008}}</ref>
 
== Pikakirjoituksen käyttö ==