Ero sivun ”George Armstrong Custer” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p lähdeviitteet kiinni välimerkkiin tyylioppaan mukaan |
p →Mustien vuorten kultalöydöt: komissio-linkki vie täsmennyssivulle joka ei juuri valota merkitystä tässä yhteydessä |
||
Rivi 64:
Vuonna 1874 kenraali Sheridan lähetti Custerin rykmentteineen tutkimusmatkalle [[siouxit|sioux-intiaanien]] pyhille maille [[Black Hills]]iin, jossa oli huhun mukaan tehty kultalöytö. Custer vahvisti asian, ja tietoa levitettiin tehokkaasti lehdistölle. Asia eteni aivan kuten Washingtonin päämajassa oli laskettukin. Kullanhimon sokaisemia onnenonkijoita ja seikkailijoita alkoi virrata Dakotan territorioon päämääränään Mustat vuoret. Pienelle alueelle kertyi lyhyessä ajassa 15 000 kullankaivajaa.<ref name ="New"/> Custer joukkoineen oli valmiina avaamaan tulen, jos intiaanien ja kullankaivajien välille syntyisi erimielisyyksiä. Vaikka Custerin tehtävänä olikin "suojella" alueen intiaaniväestöä, niin sotilaat eivät kyenneet tai edes halunneet estää kullankaivajien toimia.<ref name=Henriksson 123"> Henriksson s. 123.</ref>
[[Tiedosto: USGrant.gif|thumb|left| Ulysses Grant ennen presidenttikauttaan. Yhdysvaltojen päämiehenä ([[1869]]- [[1877]]) hän kannatti "rauhanpolitiikkaa" joka perustui intiaanien sotilaallisesti alistettuun asemaan. Tasankointiaanit osoittivat kuitenkin politiikan perusajatuksen virheellisyyden.]]
Siouxien eri leirikuntien ja heimojen päälliköt yhdistivät voimansa. He toimivat juuri päinvastoin kuin mitä heiltä osattiin odottaa. He halusivat neuvotella sen sijaan että olisivat ryhtyneet sotimaan. Yhdysvaltojen presidentti [[Ulysses S. Grant]] joutui tukalaan asemaan yrittäessään tehdä valintaa intiaanien ja kullankaivajien välillä. Hän nimitti
===Custer ja Grant===
| |||