Ero sivun ”Jarilo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Ainoa historiallinen lähde, joka mainitsee tämän jumalan, on saksalaisen piispan [[Otto Bambergilainen|Otto Bambergilaisen]] kirjoitus 1100-luvulta. Otto käännytti slaavilaisia pakanaheimoja kristinuskoon ja törmäsi näillä matkoillaan sodanjumala Gerovitin kunniaksi pidettyihin juhliin [[Wolgast]]in ja [[Havelberg]]in kaupungeissa. Gerovit on todennäköisesti saksalainen laina alkuperäisestä slaavilaisesta nimestä ''Jarovit''.
Jarilon palvonta säilyi slaavilaisessa kansanperinteessä vielä pitkään kristinuskon saapumisen jälkeenkin. [[Venäjä]]llä, [[Valko-Venäjä]]llä, [[Bulgaria]]ssa ja [[Serbia]]ssa vietettiin aina 1800-luvulle saakka ''Jarilo''-nimisiä kansanjuhlia myöhään keväällä tai alkukesästä. Nämä juhlat olivat luonteeltaan täysin ei-kristillisiä, ja jopa varhaiset slaavilaisen mytologian tutkijat tunnistivat niissä jäänteitä pakanallisista seremonioista. Pohjoisessa Kroatiassa samanlaisia kevätjuhlia kutsuttiin nimillä ''Jurjevo'' tai ''Zeleni Juraj''; periaatteessa kyseessä oli kristillisen pyhimyksen [[Pyhä Yrjänä|Pyhän Yrjänän]] juhlapäivä, mutta miltei kaikki juhlinnan ainekset olivat pakanallista alkuperää, melko samanlaisia kuin muiden slaavilaisten kansojen Jarilo-juhlat. Jopa slaavilaiset nimet ''Juri'', ''Jura'', ''Jerzy'' tai ''Juraj'' ovat pikemminkin johdannaisia ''Jaresta'', ''Jarilosta'' tai ''Jarovitista'' kuin käännöksiä kreikkalaisesta nimestä ''Georgios''. Sanan juuri ''jar'' merkitsee kevättä tai kesää; sukua sille ovat esimerkiksi englannin "year" ja saksan "Jahr", vuosi.
Kaikki nämä kevätjuhlat olivat melkoisen samanlaisia. Kylässä kiersivät asukkaiden kulkueet, joissa joku tai jokin esitti Jariloa: olkinukke, mies tai lapsi vihreillä oksilla koristeltuna tai mieheksi pukeutunut tyttö hevosella ratsastaen. Laulettiin lauluja, jotka kertoivat Jarilon paluusta meren takaa, kevään paluusta maailmaan sekä tulevasta hedelmällisyydestä ja runsaudesta.
| |||