Ero sivun ”Vanhan Suomen lahjoitusmaat” versioiden välillä

'''Lahjoitusmaat''' olivat yksittäisiä tiloja tai kokonaisia kyliä, joita Venäjän tsaarit luovuttivat ansioituneille alaisilleen [[Suuri Pohjan sota|Suuressa Pohjan sodassa]] ja [[Hattujen sota|Hattujen sodassa]]vallatulta [[Vanha Suomi|Vanhan Suomen]] alueelta. Lahjoitusmaan saaneet aateliset eli donetaarit paitsi keräsivät alueelta talonpoikien ja torppareiden verotulot, päättivät pitkälti myös tämän alueen hallinnosta ja oikeudenpidosta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Jyrki Paaskoski: | Nimeke = Vanhan Suomen donataarit ja tilanhoitajat - katsaus aatelisten lahjoitusmaatalouteen vuosina 1710-1811 - Genos 64 (1993), s. 138-152 | Osoite = http://www.genealogia.fi/genos/64/64_138.htm}}</ref>

Autonomian aikana, Vanhan Suomen alueen palauduttua muun Suomen yhteyteen, lahjoitusmaita pidettiin jo yhteiskunnallisena ongelmana, koska. kartanonherratKartanonherrat saattoivat riistää talonpoikia julmastijulmastikin. 1800-luvun lopulla valtiopäivät päättivät, että Suomen valtio lunastaisi lahjoitusmaat lääninherroilta ja että talonpojat saisivat lunastaa ne pitkäaikaisen valtionlainan avulla.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Pirkko Rastas | Nimeke = Lahjoitusmaitten ongelman ratkaisu |Osoite =http://www.kolumbus.fi/rastas/isku/lahj_m_r.html}}</ref>