Ero sivun ”Ympyräkaivanto” versioiden välillä

964 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[[Kuva:Rekonstruierte Kreisgrabenanlage2.jpg|thumb|right|200px|Heldenbergin ympyräkaivannon ja paaluaitauksen [[Ennallistaminen|ennallistus]] Itävallassa]]
 
'''Ympyräkaivannot''' ("Rondelit") olivat esihistoriallisia suunnilleen ympyrän muotoisia kaivantoja, jotka johtivat aidatuille puusta rakennetuille temppeliaukeille. Aukioiden läpimitta on 40-200 m<ref name="T_A_2010_8_30">Tähdet ja avaruus 2010, Numero 8, Artikkeli s 30-35 "Ympyräkaivannoista tarkakiltiin aurinkoa kivikaudella" </ref>. Ne muistuttavat [[Stonehenge]]ä ja muita kivikehiä, joita rakennettiin [[megaliitti]]aikana. Ne olivat ehkä temppeleitä ja kokoontumispaikkoja. Ensimmäiset ympyräkaivannot tehtiin Keski-Euroopassa 4800-4600 eaa Saksassa, Itävallassa, Tšekissä ja Slovakiassa. Näistä tunnetuin on 75 m halkaisijaltaan olevan Goseckin ympyrä itäisessä Saksassa.
Ympyräkaivantokulttuurin uskotaan saaneen alkunsa Tonavan keskijuoksulta.
Ympyränmuotoiset kaivannot liittyivät nauhakeraamisen kulttuurin
 
Varsinainen ympyräkaivantoalue n. 4800–4600 eaa. ulottui [[Saksa]]sta [[Slovakia]]an, [[Tšekki]]in, [[Itävalta]]an, Sloveniaan ja [[Kroatia]]an. Kaivantoja on löydetty ilmakuvista Euroopasta noin 150, mutta vain kahtakymmentä on tutkittu kaivauksin. Joidenkin ympyräkaivantojen ulkopuolella on taloja, ja joissain tapauksissa sisäpuolella.
 
Tyypillisessä ympyräkaivannossa oli vallihautoja tai useampia. Vallihautojen yli pääsi kolmesta- neljästä maalsillasta keskialueelle, jossa oli ympyrämäistä 1-2 puupaalutusta..<ref name="T_A_2010_8_34_35">Tähdet ja avaruus 2010, Numero 8, Artikkeli s 30-35 "Ympyräkaivannoista tarkakiltiin aurinkoa kivikaudella", s 34 s 35</ref>.
 
 
Itäisessä itävallassa tehtiin keskineoliittisia ympyräkaivantoja 4850-4500 eaa.<ref name="T_A_2010_8_34">Tähdet ja avaruus 2010, Numero 8, Artikkeli s 30-35 "Ympyräkaivannoista tarkakiltiin aurinkoa kivikaudella", s 34 </ref>.
 
Ympyräkaivantojen (saksaksi ''Kreisgrabenanlagen'') rakentajien uskotaan muuttaneen alueelle [[Unkari]]sta ja [[Serbia]]sta joskus 6000–5000 eaa. alkaen.
 
Noin 5000 eaa varsinainen [[nauhakeraaminen kulttuuri]] romahti (luultavasti sotaisesti ainakin joillain paikoilla, ja alettiin rakentaa ympyräkaivantoja , ja toisessa vaiheessa liittyen ja [[Stichbandkeramik]]-kulttuuriin ja Tšekin varhaiseen [[Lengyelin kulttuuri]]in [[Määri]]n [[kellopikarikulttuuri]]in liittyi pienehköjä ympyräkaivantoja hautojen ympärillä.
 
Ympyräkaivantoja on löydetty varsinkin Lengyelin kulttuurin ja Itä-Saksassa oleen viivaornamenttikeramiikka-kulttuurin alueilta<ref>T A 2020, numero 8, s 32</ref> ja Oberlauterbachin ryhmän alueelta.
 
 
<!--
31 004

muokkausta