Ero sivun ”Sylvi Kekkonen” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo |
|||
Rivi 8:
Sylvi Kekkonen harrasti syvällisesti kirjallisuutta, piti kotonaan kirjallista salonkia ja kirjoitti pienimuotoista proosaa. Hänen ensimmäinen julkaistu teoksensa oli [[aforismi|mietelmäkokoelman]] ''Kiteitä'' 1949. Kolme vuotta myöhemmin ilmestyi muistikuvien kokoelma ''Kotikaivolla''. Pienoisromaani ''Käytävä'' (1955) kuvasi sairaanhoitajan maailmaa ja pääteokseksi luonnehdittu ''Amalia'' (1958) sitä, miten itsensä epäonnistuneeksi tunteva nainen kamppailee omanarvontuntonsa puolesta ja luopuu inhimillisistä toiveistaan. Sylvi Kekkosen viimeinen teos oli lapsuusmuistelma ''Lankkuaidan suojassa'' (1968).<ref name="ukkbio" /> Professori [[Kai Laitinen]] on luonnehtinut Kekkosen kirjailijanjälkeä: ”Hän puhuu lukijalleen koruttomasti, luottavaisesti ja läheltä.”
Vuonna 1949 Sylvi Kekkonen alkoi järjestää kotonaan kirjallisia keskusteluiltoja. Kirjailija [[Marja-Liisa Vartio]] on kuvaillut ilmapiiriä kotoisaksi ja vapautuneeksi. Hänen mukaansa Kekkonen oli yleensä mietteliäs ja hiljainen mutta saattoi joskus
Sylvi Kekkosen nimeä kantava kirjallisuustapahtuma ''Sylvi Symposiumi'' on järjestetty Pieksämäellä kesäisin vuodesta 2000.
|