Ero sivun ”Vihan hedelmät” versioiden välillä

Kertomus alkaa Tom Joadin näkökulmasta tilanteessa, jossa hän on juuri päässyt vapaaksi istuttuaan neljä vuotta vankilassa [[tappo|taposta]] tuomittuna. Kotimatkallaan Joad tapaa saarnaaja Jim CaseynCasyn, jonka hän muistaa lapsuusajoiltaan, ja nämä kaksi lyöttäytyvät yhteen. Tomin lapsuudenkotiin saavuttuaan he huomaavat maatilan olevan tyhjillään. Asiasta hämmentyneinä Tom ja CaseyCasy menevät John-sedän asuinpaikkaan muutaman mailin päähän, mistä Tom löytääkin perheensä lastaamassa koko omaisuuttaan [[Hudson (auto)|Hudson]]-merkkiseen kuorma-autoon. He saavat myös tietää, että perheen viljelykset ovat joutuneet [[hiekkamyrsky|tomumyrskyjen]] uhriksi, ja että maanomistajat ovat pakkolunastaneet alueiden vuokraviljelijöiden maita. Joadit etsivätkin nyt lohtua kaikkialle Oklahomaan jaettuihin lappusiin painetusta toivosta, joka kertoo [[Kalifornia]]n kauniista maaseudusta ja lännessä siintävistä korkeista palkkioista. Yhdessä Jim CaseynCasyn kanssa Joadit joutuvat tämän julkisivun viekoittelemiksi ja sijoittavat kaiken omistamansa matkaan. Vaikka Oklahoman osavaltiosta lähteminen tarkoittaakin ehdonalaissääntöjen rikkomista, Tom päättää, että kyseessä on riski, vaikkakin vähäinen, joka hänen on otettava.

Matkalla Joadien ja CaseynCasyn muodostama ryhmä havaitsee maanteiden olevan kylläisenään samaa matkaa taivaltavista perheistä, jotka ovat yhtä lailla joutuneet lentolehtisissä esitettyjen lupausten lumoihin. Joadien jatkaessa matkaansa ja kuultuaan muiden – mukaan lukien eräiden Kaliforniasta palanneiden oklahomalaisten – kertomia tarinoita he joutuvat hyväksymään sen mahdollisuuden, että heidän tulevaisuudennäkymänsä eivät välttämättä olekaan sitä, mitä he olisivat toivoneet. Tämän seikan tajuamista vahvistavat isoisän ja -äidin kuolema sekä Noahin (Joadien vanhin poika) ja Connien (Joadien raskaana olevan tyttären, Saaronin Ruusun, aviomies) lähtö. Kaikesta huolimatta he joutuvat kuitenkin jatkamaan, sillä heillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta.

Vastatoimenpiteenä kokemalleen riistolle työläiset alkavat liittyä [[ammattiliitto]]ihin. Perheen henkiin jääneet jäsenet puolestaan ryhtyvät tietämättään työskentelemään [[lakko]]on sotkeutuneessa hedelmätarhassa. Lakko muuttuu lopulta väkivaltaiseksi ja johtaa saarnaaja CaseynCasyn kuolemaan. Tom Joad joutuu tappamaan uudelleen, ja hänestä tulee karkulainen. Hän jättää jäähyväiset äidilleen ja lupaa samalla, että hänestä tulee väsymätön sorrettujen puolustaja kaikkialla, mihin hän meneekin. Myös Saaronin Ruusua kohtaa onnettomuus, sillä hänen vauvansa [[kohtukuolema|kuolee]]. Äiti-Joad pysyy kuitenkin lujana ja pakottaa perheen kestämään lähiomaisen menetyksen. Lopussa Saaronin Ruusu suorittaa kirjan ainoan teon, joka ei ole toivoton: hän antaa [[imetys|rintaruokintaa]] nälkäkuolemaisillaan olevalle miehelle pyrkien näin yhä osoittamaan toivoa ihmisyyttä kohtaan omien kielteisten kokemustensa jälkeenkin.