Ero sivun ”Maarianverijuuri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
LucienBOT (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: az:Aptek gücotu
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Taksonomia/kasvit
| nimi = Maarianverijuuri
| fossiili =
| kuva = Agrimonia eupatoria inflorescence 1 AB.jpg
| leveys = 250
Rivi 10 ⟶ 9:
| kaari = [[Siemenkasvit]] ''Magnoliophyta''
| alakaari = [[Koppisiemeniset]] ''Magnoliophytina''
| luokka = [[Kaksisirkkaiset]] ''Magnoliopsida ''
| lahko = [[Rosales]]
| heimo = [[Ruusukasvit]] ''Rosaceae''
Rivi 21 ⟶ 20:
| levinneisyys_teksti =
| synonyymit =
| jako =
| jaot =
| wikispecies = Agrimonia eupatoria
| wikispeciesnimi = Maarianverijuuri
Rivi 32 ⟶ 29:
 
== Ulkonäkö ==
Maarianverijuurella on juurakko, josta nousee 30-100 cm korkeita, pystyjä kukkavarsia. Varren tyviosassa on joskus haaroja, mutta nekin ovat pystyjä. Lehdet ovat parilehdykkäiset ja päätöpariset. Lehdykkäpareja on kolmesta kuuteen, mutta suurten lehdyköiden väleissä saattaa olla lisäksi pieniä. Lehdykät ovat soikeita ja hammaslaitaisia. Varren alaosassa lehdet ovat suuria, ylempänä pienempiapienempiä ja vähälehdykkäisempiä. Varren kukallinen yläosassa on vain hyvin pieniä kukkien tukilehtiä. Varret, lehtien alapinnat ja kukinnon vihreät osat ovat karvaisia. Varren pinnalla on tiheässä lyhyitä karvoja, jotka tekevät pinnan nukkaisen näköiseksi, ja lisäksi harvassa pitkiä karvoja. Varren yläosa muodostaa tähkämäisen kukinnon. Kukkien teriö on noin senttimetrin läpimittainen ja kirkkaan keltainen. Siinä on viisi soikeaa terälehteä. Myös heteet ja emi ovat keltaisia, mutta heteiden ponnet muuttuvat punaruskeiksi. Kuten muillakin verijuurilla, kukasta muodostuu 1-2 [[pähkylä]]hedelmää, joiden ympärille kukkapohjus kuivuu ja kovettuu. Kukkapohjus on vajaan senttimetrin pituinen ja pituuttaan kapeampi. Maarianverijuurella kukkapohjuksen kartiomainen tyviosa on selvästi pitkittäisuurteinen. Kukkapohjuksen kärkiosassa on runsaasti tukevia koukkupäisiä karvoja. Kuiva kukkapohjus siemenineen tarttuu helposti eläinten turkkiin ja voi näin kulkeutua uudelle kasvupaikalle.<ref name="Retkeilykasvio" /><ref name="Suuri kasvikirja">{{Kirjaviite | Tekijä=Jalas, Jaakko| Nimike=Suuri kasvikirja, II osa|Kappale=| Selite=toim. Jaakko Jalas| Vuosi=1965| Julkaisija=Otava| Julkaisupaikka=Helsinki|Sivu=661-663|Tunniste=}}</ref>
 
== Levinneisyys ==
Rivi 41 ⟶ 38:
 
== Lähteet ==
{{viitteet}}
<references/>
 
==Aiheesta muualla==