'''Weddellinhylje''' (''Leptonychotes weddellii'') on nimetty[[hylkeet|varsinaisiin Sirhylkeisiin]] Jameskuuluva Weddellin[[Eteläinen mukaan,jäämeri|antarktinen]] jokahyljelaji. johtiSe on maailman eteläisimpänä esiintyvä nisäkäslaji; levinneisyysalue kiertää [[WeddellinmeriEtelämanner|WeddellinmerenEtelämantereen]] hylkeidentutkintaretkikuntaa.ympäri, Hylkeitämutta onlaji runsaastiesiintyy eteläisenerityisesti [[napapiiriAntarktiksen niemimaa]]n alueellatuntumassa olevilla saarilla. NiidenKannan arvioitu lukumääräkoko on noin 800 000 yksilöä. WeddellinhyljettäLaji tavataanon vuodenaikojensaanut nimensä Sir James Weddellin mukaan, jäätyvilläjoka saarillajohti [[EtelämannerWeddellinmeri|EtelämantereenWeddellinmeren]] niemimaan lähistöllä. Ne eivät muuta asuinaluettaan saariltahyljetutkimusretkikuntaa. [[Nisäkäsnimistötoimikunta]] on ehdottanut, ettäehdottanutlajin lajinuudeksi suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin '''antarktisenhylje''' ja sen suvun nimeksi '''antarktisenhylkeet'antarktiksenhyljettä''.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Nisäkäsnimistötoimikunta | Nimeke= weddellinhylje (''Leptonychotes weddellii'') | Osoite= http://www.luomus.fi/nisakkaat/index.php?name=Leptonychotes_weddellii | Ajankohta= 2008 |Julkaisu = Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet| Julkaisija= Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto | Luettu= 8.11.2010}}</ref> Ehdotetut nimet ovat kuitenkin kielioppisääntöjen vastaisia.<ref>[http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2923 Kotus: Suomen kielen lautakunnan kannanotto] Luettu 8.11.2010</ref>
Weddellinhylkeet voivat kasvaa jopa kolmen metrin pituisiksi ja painoa saattaa kertyäpainaa yli 400 kiloa.
==Käytös ja lisääntyminen==
Weddellinhylkeet ovat kuuluisiatunnettuja pitkistä sukelluksistaan, jotka voivat ulottua jopa 700 metrin syvyyteen. Ne voivat pidättää hengitystään noin 80 minuuttia. Pitkillä sukelluksilla hylkeet hakevat ruokaa tai etsivät uusia hengitysaukkoja jääkuoresta. Pitkät sukellusmatkat mahdollistaa hylkeiden lihaston korkea [[myoglobiini]]-pitoisuus. Maalla hylkeet eivät ole kovin sosiaalisia ja joskus jopa välttävät koskemasta toisiinsa. Ihmisiä hylkeet eivät vieroksu erityisen paljon ja päästävätkin tutkijoita helposti lähelleen. 1900-luvulla ne jopa päästivät ihmisiä lähikosketukseen kanssaan, mutta koska useat näistä ihmisistä merkitsivät hylkeet polttoraudalla ja aiheuttivat parantumattomia haavoja, eläimet alkoivat vältellä ihmisiä.
Leveyspiiristä riippuen hylkeet synnyttävät poikasensa syyskuun ja marraskuun välillä. Alemmalla leveyspiirillä elävät yksilöt synnyttävät aikaisemmin. Hedelmöitys tapahtuu veden alla, jolloin naaraat yleensä saavat puremia niskaansa. Naaraat synnyttävät yhden poikasen vuodessa tultuaan sukukypsään 6 vuoden ikään. Poikasten syntymäpaino on noin 27 kiloa. Emojen tuottaman maidon rasvapitoisuus on 70% ja 6-8 viikon imetysajan aikana poikanen kerää 90 kiloa lisää painoa. Nuorilla weddellinhylkeillä on harmaa karvoitus ensimmäiset 3 tai 4 viikkoa ja myöhemmin väri tummenee. Poikaset leikkitappelevat usein nuoruutensa aikana ja noin kolmen vuoden iässä ne luokitellaan aikuisiksi.
Rivi 35:
==Saalis ja saalistus==
Hylkeet hankkivatsaalistavat ravinnokseen kalmaria[[kalmarit|kalmareita]]a ja kaloja kuten etelämantereen ahveniakalaa. Päivän saaliin paino saattaa olla jopa 54 kiloa.
Weddellinhylkeen saalistajiin kuuluvat [[miekkavalas|miekkavalaat]] ja [[leopardihylje|leopardihylkeet]]. Myös ihmiset surmaavat hylkeitä koiranruoka-markkinoitakoiranruokamarkkinoita varten.
