Ero sivun ”Dyyni” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 9:
Dyyni syntyy, kun tuuli kuljettaa hiekkaa. Hiekanjyväset liikkuvat hyppien tuulen mukana saltaationa, jonka pituus riippuu tuulen nopeudesta ja hiekanjyväsen koko-ominaisuuksista.
Mikäli tuulen tiellä on jokin este, tuulen kuljettama hiekka alkaa kasautua siihen, koska hidastunut tuuli ei kykene kuljettaa hiekkaa estettä pidemmälle. Kasautunut hiekka on yhä suurempi este tuulelle, ja näin hiekka jatkaa kasautumistaan. Alussa syntyy vain pieni hiekkakumpare, ''nebkha''<ref name="Haggett_Hakanen_1998_89">''Pohjois-Afrikka'', Peter Haggett (päätoimittaja), Suom kääntäjä ja toimittaja Timo Hakanen, Sarja ''Maailma tänään'' nide 16, Tieteen kuvalehden kirjasto, Bonniers Kööpenhamina 1998, ISBN 87-427-0810-9, Alkuperäisteos ''North Africa'', Andromeda Oxford 1994, s. 89</ref>. <ref name="Utu1">[http://www.sci.utu.fi/projects/maantiede/kurssit/MAAN6151_Geomorfologia/luento_8.pdf Turun Yliopisto] Geomorfologia luento 8.</ref> joka jatkaa kasvuaan dyyniksi. Alussa tuulen puoleinen ja suojan puoleine rinne ovat yhtä jyrkkiä, mutta kun tuuli siirtää hiekkaa tuulen puolelta suojan puolelle, se luo sinne jyrkän rinteen. Monesti dyynit ovat kvartsihiekkaa, koska se on kovaa,ja säilyy pitkään pölyyntymättä, mutta myös muita mineraaleja esiintyy.
Dyynin tuulen puoleista sivua sanotaan vastasivuksi, ja huippua harjaksi, jonka takans tuulen suojapuolella on suojasivu, joka on lepokulman jyrkkyinen.
| |||