Ero sivun ”Laulu” versioiden välillä

Laulu on todennäköisesti ollut olemassa niin kauan kuin musiikkikin, esihistoriallisista ajoista lähtien. Se tunnetaan kaikissa [[kulttuuri|kulttuureissa]], ja sen synty on ilmeisesti yhtä väistämätön tapahtuma kuin puhekielenkin kehitys. [[Länsimainen musiikki|Länsimaisessa musiikissa]] laulu oli merkittävin osa musiikkiesityksiä [[keskiaika|keskiajalta]] [[renessanssi]]in, jonka jälkeen [[soitin]]ten kehitys johti instrumentaalisuuden nousuun vähintään yhtä merkitykselliseksi sävelten tuottamisen tavaksi.

 

 

Renessanssin aikana laulumusiikin ääniala laajentui huomattavasti, ja samalla melodiat vuoroin yksinkertaistuivat ja monimutkaistuivat tyylien muuttuessa. Tunnetuimpia ajan laulumusiikin säveltäjiä olivat [[Giovanni Pierluigi da Palestrina]] ja [[Josquin des Prez]]. 1550–1610-luvuilla [[Venetsia]]ssa syntyi polykoraalinen musiikkityyli, joka oli aikansa kehittyneintä musiikkia ja levisi vähitellen muuallekin Eurooppaan merkiten samalla barokkiin siirtymistä musiikissa. 1600-luvulla puhdas tai laulun säestämä soitinmusiikki alkoi olla vallitseva tyyli maallisessa musiikissa lukuun ottamatta [[ooppera|oopperoita]], jotka olivat kehittyneet renessanssin aikana suosituiksi viihdetapahtumiksi ja joita muun muassa [[Georg Friedrich Händel|Händel]] ja [[Alessandro Scarlatti]] kehittivät edelleen. Kirkkomusiikissa vokaaliteokset, kuten oratoriot, messut, motetit ja kantaatit jatkoivat suosiotaan erityisesti [[Johann Sebastian Bach|Bachin]] ja Händelin myötä.