Ero sivun ”Saarnastuoli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: fy:Preekstoel |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 8:
Saarnastuoli on ns. pyhittämätön paikka; kun varsinaiselle alttarille saa astua vain [[pappi]] tai kirkkoa hoitava [[suntio]], niin saarnastuoli on vapaata aluetta eli sinne saa nousta puhumaan maallikkokin. Samasta syystä on vakiintunut käytäntö, että saarnastuoliin nouseva pappi riisuu [[messukasukka|messukasukan]] ja [[stola]]n ja esiintyy vain [[alba]]an pukeutuneena.
[[Luterilaisuus|Luterilaisten]] kirkkojen ohella myös [[katolinen kirkko|roomalaiskatoliset]], [[anglikaaninen kirkko|anglikaanit]] ja monet muut kristilliset kirkkokunnat käyttävät saarnastuolia; [[ortodoksinen kirkko]] kokee sen vieraaksi{{Lähde|16. marraskuuta 2010}} ja sellainen onkin vain [[Pietari-Paavalin linnoitus|Pietari-Paavalin linnoituksen]] pääkirkossa; sinnekin se rakennettiin tsaari [[Pietari I]]:n määräyksestä: hän halusi länsimaalaistaa vanhaa ja monin tavoin takapajuista valtakuntaansa ja pyrkimys uudistuksiin sai tällaisiakin muotoja{{Lähde|16. marraskuuta 2010}}.
==Ulkosaarnastuoli==
Monissa [[Suomen keskiaikaiset kivikirkot|Suomen keskiaikaisissa kivikirkoissa]] on asehuoneessa ulkosaarnastuoli. Niitä oli etenkin Varsinais-Suomen ja Hämeen kirkoissa. Niihin käynti on esimerkiksi [[Lohjan Pyhän Laurin kirkko|Lohjan Pyhän Laurin kirkossa]] asehuoneen lounaisnurkasta muurin sisällä olevia portaita. Ulkosaarnastuoli oli käytössä suurina juhlapyhinä, kun kirkko täyttyi. Sieltä myös luettiin maallisia hallinnon alaan kuuluvia tiedotuksia ja kuulutuksia.<ref>[http://www.lohjanseurakunta.fi/?sid=181 Lohjan seurakunta, kirkkorakennus ja kellotapuli]</ref>
== Lähteet ==
| |||