Ero sivun ”Diletantti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän Rokkijonne (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Lendu tekemään versioon. |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: epäilyttävä linkki |
||
Rivi 1:
{{wi|diletantti}}
== Määritelmä ==
'''Diletantti''' on johonkin tieteen tai taiteen alaan hyvin perehtynyt henkilö, jolla ei kuitenkaan ole tämän alan muodollista koulutusta ja joka ei tee alan parissa palkkatyötä. Diletantti- termi määritelläänkin usein vastakkaiseksi ammattilaiselle ja sen synonyymeina käytetään usein sanoja harrastelija tai [[amatööri]]. Diletantti kerää tietoa tai kehittää taitojaan omista syistään, mielenkiinnosta ja mielihyvästä. [[Itseoppinut|Itseoppimisella]] on suuri merkitys diletantin perehtyneisyyden kartuttamisessa.
Diletantin määritelmät voi karkeasti ottaen jakaa kahteen juonteeseen, negatiiviseen ja positiiviseen:
1) Diletantin ''negatiivinen määritelmä'' pohjaa termin suhteeseen ammattilaisen kanssa. Tällöin diletantismi näyttäytyy ammattilaisuuden negaationa, ei-arvokkaana tietämisen ja osaamisen tapana. Esimerkiksi [[Nykysuomen sanakirja|Nykysuomen sanakirjassa]] diletantti määritellään termiksi, jota käytetään usein halventavassa merkityksessä. Sen mukaan diletantti on henkilö, joka harrastaa jotakin taidetta, tiedettä tai muuta sellaista huvikseen, asiantuntemattomasti, pintapuolisesti.<ref name="Nykysuomen sanakirja">Nykysuomen sanakirja(1996),Helsinki: WSOY.</ref> Diletantti on siis epäpätevä henkilö, jonka tietämisen taso on pinnallista ja ''diletantismi'' nähdään osaamattomuutena tai aloittelijamaisuutena.<ref name="Gummeruksen suuri sivistyssanakirja">Nurmi et al. (toim.) 2001: Gummeruksen suuri sivistyssanakirja. Jyväskylä: Gummerus.</ref>
2) Diletantin ''positiivinen määritelmä'' korostaa harrastelijamaisuutta voimavarana ja innovatiivisuuden mahdollistajana. Diletantismi merkitsee tällöin mahdollisuutta tietoon, joka ei ole ammattilaisuuden tai asiantuntijuuden leimaamaa tai kapea-alaista, eikä välttämättä mukaile rahataloutta tai asiantuntija-instituutioita. Positiivisessa määritelmässä diletantti assosioituu erityisestä tietämyksestään huolimatta terveeseen järkeen, laajaan yleissivistykseen, vilpittömään sitoutumiseen ja taloudelliseen riippumattomuuteen. Usein positiivinen määritelmä tuokin selvästi esille käsitteeseen liittyvän vahvan poliittisen latauksen; diletantti voi asemastaan käsin kyseenalaistaa voimassaolevia valtasuhteita ja totuttuja käytäntöjä.
Arkisesti diletantti-käsitettä ja sen kahta eri merkitystä voi hahmottaa myös sen lähikäsitteiden avulla. Ranskankielen sana ''amateur'' merkitsee 'jonkin rakastajaa', mutta tästä huolimatta sitä käytetään usein negatiivisessa mielessä - näin myös sen suomenkielisen vastineen, amatöörin, kohdalla. Italiankielen sana ''aficionado'' taas merkitsee nimenomaan 'harrastajaa', mutta sitä käytetään usein hyvin positiivisessa mielessä ilmaisemaan henkilön erityistä kiinnostusta ja tietoa jostain asiasta.
== Etymologia ==
Diletantti-sana pohjautuu italiankieliseen verbiin ''dilettare'', joka tarkoittaa: ''hurmata'', ''viehättää''. Tämä italiankielen sana puolestaan juontaa latinankielen verbistä ''delecto'', joka merkitsee suunnilleen samaa.
== Historia ==
'''Diletantismi musiikin kentällä'''
Kun eurooppalainen musiikkielämä 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa oli käytännöllisesti katsoen kokonaan hovien, kirkon tai kaupunkien raadin palkkaamien ammattimuusikkojen hallussa, niin 1700-luvun puolivälin aikoihin siinä tapahtui selkeä sosiaalinen muutos. Musiikkielämän uudeksi mahtitekijäksi tuli diletantti, musiikin harrastaja, joka Keski-Euroopassakaan ei enää ollut peräisin ylimmän yhteiskuntaluokan, vaan [[Porvaristo|porvariston]] piiristä. Tämä sivistysporvaristo perusti musikaalisia yhdistyksiä sekä aloitti julkiset konsertit. Organisoimassaan toiminnassa porvaristo käytti usein myös ammattimuusikkojen palveluksia. Myös [[Ruotsi|Ruotsille]] silloin kuuluneessa Suomessa yhdistysten toiminta oli virkeää. [[Aurora-seura]] ja tämän jälkeen perustettu [[Turun Soitannollinen Seura]] ovat tästä hyviä esimerkkejä, sillä molempien seurojen orkestereissa oli mukana piispojen, tuomarien, professoreiden ja ylioppilaiden lisäksi myös ammattimuusikkoja.<ref name="Ilkka Oramo">Oramo, Ilkka: Taiteilijoita, tuntijoita ja harrastajia. Artikkelisarjat: Vapauden- ja kustavilainen aika.[http://muhi.siba.fi/xwiki/bin/view/SibaPublicCode/ShowRecordDetails?xpage=s_muhi_article&link=xwikishared:NodeMuhiArticle.suomi_vapaudenaika4 Verkkoartikkeli] </ref>
1800-luvun alkupuolella myös sivistysporvaristoon kuuluvat naiset ottivat osaa musiikillisiin piireihin. Diletantismi oli naissäveltäjälle ainoa tapa kehittää taitojaan, koska vain miehille sallittiin tällöin säveltäjän arvonimi ja ammatti. Esimerkiksi säveltäjä [[Felix Mendelssohn Bartholdy|Felix Mendelssohn Bartholdyn]] sisar [http://en.wikipedia.org/wiki/Fanny_Mendelssohn Fanny Hensel (os. Mendelssohn)] piti itseään diletanttina, musiikin ''tekijänä'' ja alempiarvoisena säveltäjänä kuin veljensä.<ref name="Marja Mustakallio">Mustakallio, Marja 2003: “Teen nyt paljon musiikkia”. Fanny Henselin (1805-1857)
toiminta modernisoituvassa musiikkikulttuurissa. Musiikkietnologian väitöskirja. Åbo Akademi: Åbo Akademi University Press. [http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/4123/TMP.objres.62.pdf?sequence=1 Väitöskirja PDF-muodossa] </ref>
'''Diletantismi ja essee'''
Diletantismilla on myös vahva suhde esseen kirjalliseen genreen. Erona tieteelliseen kirjoittamiseen esseistisessä tekstissä ei käytetä lähdemerkintöjä, eikä esseissä useinkaan esitetä suoria lainauksia, jotka ilmastaisiin lainausmerkeillä. Esseistille on tyypillistä myös pohtia sellaisia aiheita, joita hän ei muodollisesti tunne, vaan joiden liepeillä hän liikkuu lähinnä oman järkensä, tietämyksensä ja suhteellisuudentajunsa avulla. Esseen lajin katsotaan alkaneen 1500-luvun loppupuolella kun ranskalainen Michel de Montaigne antoi kirjoitelmilleen nimeksi ''Essais'', yritelmiä. Eräs Montaignen "Omahyväisyydestä"-tekstin katkelma kuvaakin hyvin esseististä henkeä, joka liittyy selvästi diletantismiin: "Selailen kirjoja, en tutki niitä; se mitä tuosta mieleeni jää, on sellaista mitä en enää muista muilta oppineeni; [...] tekijän, kirjankohdan, sanamuodon ja muut seikkaperäisyydet unohdan heti paikalla." <ref name="Michel de Montaigne">de Montaigne, Michel 1999: Esseitä. Helsinki: WSOY </ref> Merkittävintä ei ole se, kuka sanoo ja millaisesta asemasta käsin vaan se, mitä sanotaan.
== Katso myös ==
*[http://en.wikipedia.org/wiki/Dilettante_Society Society of Dilettanti]
*[http://en.wikipedia.org/wiki/The_Dilettantes The Dilettantes] -yhtye (San Fransisco, USA)
* Australialaisen [http://en.wikipedia.org/wiki/You_Am_I You Am I] -yhtyeen albumi: [[http://en.wikipedia.org/wiki/Dilettantes_(album) Dilettantes]](2008)
* Fintelligens -yhtyeen kappale: [http://www.youtube.com/watch?v=e3q5L7z6yAg Diletantti] (YouTube)
* [http://de.wikipedia.org/wiki/%C3%9Cber_den_Dilettantismus Über den Dilettantismus] Saksankielisen Wikipedian artikkeli Goethen ja Schillerin diletantismi-kirjoituksista
* [http://fi.wiktionary.org/wiki/diletantti Wikisanakirja:diletantti]
* Teos: Smith, Bob and Roberta (2004) Make your own damn art. London: Black Dog Publishing.
* Robert J. Sternbergin ja Elena L. Grigorenkon tieteellinen artikkeli diletantismista psykologien keskuudessa http://www.psychologicalscience.org/index.php/publications/observer/1999/may-june-99/in-praise-of-dilettantism.html
== Lähteet ==
{{viitteet}}
| |||