Ero sivun ”Samba” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 25:
1800-luvun alkuun mennessä orjakauppa kiellettiin useassa maassa. Brasiliassa orjien tuonti kiellettiin vuonna 1850 ja orjat vapautettiin 1888. Tämän jälkeen työvoimaksi otettiin siirtolaisia Etelä-Euroopasta.
Orjia yritettiin käännyttää kristinuskoon, mutta öisin orjat harjoittivat omaa uskontoaan ja vaalivat perinteisiä rituaalejaan yhteismajoissaan, joissa he maatiloilla asuivat. Uskonnollisia rituaaleja sai harjoittaa joskus julkisesti erityisinä juhlapäivinä. Afrikkalaiset kuitenkin huomasivat, että he pystyivät käyttämään hyväkseen
Candomblén tärkeimpiä soittimia olivat ''[[atabaque]]t'' eli rummut, jotka muistuttavat ''conga''-, ''tumba''- ''[[tumbadora]]''- ja ''quinto''-rumpuja. Atabaqueilla kutsutaan jumalia ja säestetään uskonnollisia rituaaleja ja tansseja. Yleisin tanssi ja rytmi
Sana ''samba'' juontuu sanasta ''semba'', joka Afrikan Kongossa ja Angolassa tarkoitti edellä mainittua umbigadaa, jolla on pitkät perinteet. Umbigadassa tanssitaan piirissä ja taputetaan käsiä rytmisoittimien tahtiin. Piirin keskellä on soolotanssija tai -tanssijoita, jotka tanssivat vapaamuotoisesti. Keskellä tanssiva hakee piiristä toisen henkilön jatkamaan ja vaihdon merkiksi koskettaa valitsemaansa henkilöä vatsallaan. Kyseistä kosketusta kutsuttiin sembaksi.<ref>Koskiala, Matti & Häyrinen, Urpo, 1984: Samba ja Rion karnevaalit. Helsinki: Kirjayhtymä.</ref>
|