Ero sivun ”Oxfordin yliopisto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 7:
| perustettu = 1000-luku
| tyyppi = Julkinen
| säätiön_varat =
| henkilökunta =
| toimitusjohtaja =
| rehtori =
| kansleri = Chris Patten
| varakansleri = Andrew Hamilton
| dekaani =
| opiskelijoita =
| jatko-opiskelijoita =
| muita opiskelijoita = 461
| kaupunki = Oxford
| osavaltio = Englanti
Rivi 33 ⟶ 35:
Oxfordin yliopiston perustamispäivää ei tiedetä, mutta opetustoimintaa siellä on ollut ainakin vuodesta [[1096]]. Kun [[Henrik II (Englanti)|Henrik II]] kielsi englantilaisia opiskelijoita opiskelemasta [[Pariisin yliopisto]]ssa [[1167]], Oxford alkoi kasvaa nopeasti. Yliopiston perustaminen jälkeen opiskelijoita alkoi saapua sekä maan pohjois- että eteläosista, ja tämä jakoi opiskelijat myös yliopiston sisällä. Samoin eri uskontokuntien edustajat, kuten [[Anglikaaninen kirkko|anglikaanit]], [[fransiskaani]]t, [[karmeliitat]] ja [[augustinolaiset]], saapuivat Oxfordiin [[1200-luku|1200-luvulla]], alkoivat perustaa yhteisöjä ja rakensivat asuntoloita omille opiskelijoilleen. Rochesterin piispa laati kuitenkin ensimmäiset kollegesäädökset, jonka jälkeen opiskelijat alkoivat siirtyä uskonnollisista yhdyskunnista kollegeihin.
[[1400-luku|1400-luvulla]] [[renessanssi]]n vaikutukset alkoivat näkyä myös Oxfordissa esimerkiksi [[kreikan kieli|kreikan kielen]] opetuksen lisääntymisenä.
[[1800-luku]] merkitsi monia uudistuksia Oxfordissa; muun muassa suulliset kuulustelut korvattiin kirjallisilla pääsykokeilla ja yliopiston alaisuuteen perustettiin neljä naiskollegea; täyden opinto-oikeuden naiset saivat kuitenkin vasta vuonna [[1920]]. [[1900-luku|1900-luvun]] puolivälissä Oxfordiin saapui paljon [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] ja [[Natsi-Saksa]]n vainoja paenneita akateemikkoja.
Rivi 42 ⟶ 44:
Oxfordin virallinen johtaja on kansleri, jonka valitsee yliopistosta valmistuneista koostuva elin. Kuten useimmista englantilaisissa yliopistoissa, kansleri on lähinnä muodollinen johtaja joka ei juurikaan osallistu yliopiston päivittäisten asioiden hoitamiseen. Varakansleri sen sijaan on [[de facto]] yliopiston hallinnon johtaja, jonka alaisuudessa työskentelee viisi pro-varakansleria joilla on spesifit vastuualueensa.
Yliopiston hallinnollisen elimen muodostaa
==Rahoitus==
Lukukautena [[2005]]-[[2006]] yliopiston tulot olivat 608 miljoonaa ja kollegeiden tulot 237 miljoonaa [[punta]]a (josta 41 miljoonaa tuli yliopiston kautta). Vuonna 2008 Oxford käynnisti rahainkeruuprojektin jonka tarkoituksena on saada kokoon 1.25 miljardia puntaa, joka pyritään sijoittamaan akateemisiin virkoihin ja ohjelmiin, opiskelijoiden tukemiseen ja infrastruktuurin kehittämiseen (mukaan lukien uudet rakennukset).
==Opinnot ja perinteet==
Kandidaatin tutkinnon opiskelijavalinnat tapahtuvat kollegekohtaisesti, mutta kuitenkin niiden välisen yhteistyön kautta jotta parhaat oppilaat saisivat opiskelupaikan riippumatta siitä minkä kollegen he ovat alunperin valinneet: kolleget voivat siis siirtää oppilaita toisilleen tasapainon turvaamiseksi. Valinta perustuu opiskelumenestykseen, ennakoituihin koetuloksiin, hakijan lähettämiin opintonäytteisiin, koulun suosituksiin, haastatteluihin ja joissakin tapauksissa haastattelua edeltävään pääsykokeeseen. Suurten hakijamäärien vuoksi opiskelijat voivat hakea joko Oxfordiin tai Cambridgeen mutta eivät molempiin; tämä ei kuitenkaan koske toista kandidaatin tutkintoaan suorittamaan pyrkiviä opiskelijoita.
Oxfordin lukuvuodessa on kolme lukukautta, joilla on omat nimensä; Michaelmas-lukukausi kestää lokakuusta joulukuuhun, Hilary-lukukausi tammikuusta maaliskuuhun ja Trinity-lukukausi jatkuu huhtikuusta kesäkuuhun. Näiden lukukausien lomassa on myös kahden viikon periodeja, joiden puitteissa kandidaatintutkintoa suorittavien opetus tapahtuu.▼
Maisterin tutkinnon opiskelijavalinnoissa jotkut kolleget suosivat opiskelijoita jotka ovat kiinnostuneet ko. kollegen alumnien tutkimusaiheista. Maisterivalinnoissa opiskelijavalinta tehdään ensin laitoksella ja vastan sitten opiskelijan valitsemassa kollegessa.
Oxfordia on myös syytetty opiskelijavalintojen epäoikeudenmukaisuudesta; väitteiden mukaan yliopisto syrjisi potentiaalisia oppilaita sosioekonomisen aseman ja koulutustaustan perusteella. Vuonna 2000 asia nousi vahvasti julkisuuteen niin sanotun Laura Spence-jutun vuoksi, kun erittäin lupaava hakija Spence ei kovista odotuksista huolimatta päässyt yliopistoon.
Yliopistoa on erityisesti syytetty yksityiskouluista tulevien oppilaiden suosimisesta; ja suurin osa kandidaatin tutkintoa suorittavasti oppilaista onkin valmistunut yksityiskoulusta. Vuonna 2007 Oxford muuttikin opiskelijavalintakäytäntöään lupaamalla ottaa huomioon myös hakijan koulutaustan ja suhteuttaa sen opintomenestykseen.
Oxfordin opiskelijoilla on myös mahdollisuus saada [[stipendi]]rahoitusta omille opinnoilleen; yliopiston oma stipendiohjelma on Iso-Britannian kattavin ja myös yksittäiset kolleget voivat myöntää rahoitusta ja palkintoja hyvästä opintomenestyksestä omille opiskelijoilleen. Myös maisterivaiheen opiskelijoilla on useita stipendi- ja rahoitusmahdollisuuksia, joista ehkäpä tunnetuin on Rhodes-stipendi.
▲Oxfordin lukuvuodessa on kolme lukukautta, joilla on omat nimensä; Michaelmas-lukukausi kestää lokakuusta joulukuuhun, Hilary-lukukausi tammikuusta maaliskuuhun ja Trinity-lukukausi jatkuu huhtikuusta kesäkuuhun. Näiden lukukausien lomassa on myös
Pääosa opiskelusta tapahtuu henkilökohtaisen ohjaajan valvonnassa: sovitaan viikoittainen tapaamisaika ja siihen mennessä tehdään tehtävät, esimerkiksi jonkun kirjan lukeminen ja esseen kirjoitus siitä, tai tiettyjen luentojen seuraaminen ja niistä muistiinpanojen esittäminen. Tästä seuraa, että Oxfordista valmistuvat ovat harjaantuneita asioiden esittämiseen suullisesti ja kirjallisesti.
Aina 1960-luvulle asti opiskelijat pukeutuivat aina akateemisten vaatimusten mukaisesti, ja tätä näkee
==Kirjastot ja museot==
Oxfordin keskeisin tutkimuskirjasto on vuonna 1598 perustettu [[Bodleian]], joka avasi ovensa käyttäjille vuonna 1602. Sen kokoelmiin kuuluu 8 miljoonaa nidettä ja se on [[Yhdistynyt Kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] toisiksi suurin kirjaston. Koska kirjaston erityisoikeuksiin kuuluu saada ilmainen kopio jokaisesta maassa julkaistusta kirjasta, sen kokoelmat kasvavat noin viidellä hyllykilometrillä vuosittain. Sen kokoelmiin kuuluu myös lukemattomia harvinaisia ensipainoksia.
Bodleianin lisäksi yliopiston alaisuudessa toimii myös monia eri teemoihin spesialisoituneita kirjastoja; kuten Sackler Library, joka säilyttää erityisesti klassisia kokoelmia. Lisäksi useimmilla laitoksilla on omat tieteenalakirjastonsa, samoin kolleget ylläpitävät omia kirjastojaan. Valtavien kokoelmien vuoksi kirjastojen ylläpitäminen vaatii paljon voimavaroja. Tällä hetkellä Bodleianin kirjastolla onkin käynnissä valtaisa teosten digitalisointiprojekti Googlen kanssa.
Kirjastojen lisäksi yliopiston alaisuuteen kuuluu myös useita museoita ja gallerioita Vuonna 1683 perustettu Ashmolean museo on Yhdistyneen kuningaskunnan vanhin yliopistomuseo. Sen kokoelmiin kuuluu merkittävä määrä taidetta ja arkelogisia esineitä; muun muassa [[Michelangelo]]n, [[Leonardo da Vinci]]n [[Turner]]in ja [[Pablo Picasso]]n töitä. Lisäksi yliopiston alaisuudessa toimii muun muassa tieteen historian museo ja suuri kasvitieteellinen puutarha.
==Maine==
Vuonna 2008 Times Good University Guide listasi Oxfordin Iso-Britannian parhaaksi ja Cambridgen toiseksi parhaaksi yliopistoksi. Ainekohtaisissa arvosteluissa Oxford menestyi parhaiten muun muassa [[politiikan tutkimus|politiikan tutkimuksessa]], [[lääketiede|lääketieteissä]], [[englannin kieli|englannin kielessä]], Lähi-Idän ja Afrikan tutkimuksessa, [[musiikkitiede|musiikkitieteessä]], [[filosofia]]ssa ja [[kauppatiede|kauppatieteissä]]. Lisäksi Oxford menestyi toiseksi parhaiten maailmanlaajuisessa yliopistosta valmistuneiden työllisyyttä mittaavassa tutkimuksessa.
Oxford on myös yksi neljästä englantilaisesta yliopistosta joka kuuluvat [[Coimbra-ryhmä]]än, sekä yksi neljästä jotka ovat osa Eurooppalaisten tutkimusyliopistojen ryhmää (League of European Research Universities). Samoin se on ainoa Iso-Britannian yliopisto joka kuuluu [[Europaeum]]-ryhmään.
==Alumnit==
Oxfordista valmistuneisiin kuuluu neljä Britannian ja ainakin viisi muiden maiden [[kuningas]]ta, 25 Britannian [[pääministeri]]ä, kuusi [[pyhimys|pyhimykseksi]] julistettua, 86 [[arkkipiispa]]a ja 18 [[kardinaali]]a. Oxfordin yliopiston entisistä oppilaista ja opettajista 47 on saanut [[Nobelin palkinto|Nobelin palkinnon]], ja maailman yliopistoista se on tuottanut seitsemänneksi eniten nobelisteja; edellä ovat kilpakumppani Cambridgen lisäksi [[Chicagon yliopisto|Chicagon]], [[Columbian yliopisto|Columbian]], [[Harvardin yliopisto|Harvardin]] ja [[Kalifornian yliopisto]]t sekä [[Massachusetts Institute of Technology]] Yhdysvalloissa.
Lisäksi Oxfordista on opiskellut ja opettanut lukuisia kuuluisia kansantaloustieteilijöitä, mukaan lukien [[Adam Smith]], [[Alfred Marshall]], [[E. F. Schumacher]] ja [[Amartya Sen]]; filosofeja kuten [[John Locke]], [[Thomas Hobbes]] ja [[Jeremy Bentham]]. Myös [[Albert Einstein]] ja [[Erwin Schödinger]] ovat viettäneet aikaa yliopistolla. Oxfordissa opiskelleisiin näyttelijöihin lukeutuu muun muassa [[Hugh Grant]], [[Michael Palin]] ja [[Terry Jones]].
==Muut instituutiot==
Yliopiston alaisuudessa toimii lukematon määrä erilaisia kerhoja ja yhteisöjä; kuten väittelyseura, jalkapallokerho, nyrkkeilyseura, draamakerho ja soutuseura joka tunnetaan erityisesti vuosittaisesta Oxfordin ja Cambridgen välisestä soutykilpailusta. Lisäksi yliopistolla ilmestyy useita opiskelijoiden julkaisemia lehtiä.
==Kirjallisuudessa ja populäärikulttuurissa==
Vanhana yliopistona Oxford on ollut tapahtumapaikkana useissa tarinoissa, kirjoissa ja elokuvissa. Vuonna 1989 löydettiin 533 Oxfordiin sijoittuvaa romaania ja määrä kasvaa jatkuvasti.
==Triviaa==
Vuoteen [[1866]] asti tutkinnon suorittajan piti olla [[anglikaaninen kirkko|anglikaanisen kirkon]] jäsen, [[muinaiskreikka]]a tuli hallita vuoteen [[1920]], ja pakollinen [[latina]] poistettiin [[1960]]. Naiset saivat tutkinnonsuoritusoikeuden [[1920]].
| |||