Ero sivun ”Musta kappale” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Musta kappale''' on [[fysiikka|fysiikassa]] käytetty ideaalinentermi objektiideaalisesta kappaleesta, joka absorboi kaiken siihen kohdistuvan säteilyn<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Young & Freedman| Nimeke = University Physics with Modern Physics, 11. painos| Kappale = | Sivu = 670| Selite = | Julkaisija = Pearson | Vuosi = 2004| Tunniste = ISBN 0-321-20469-7 | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> eikä siis heijasta sitä lainkaan. Käytännössä musta kappale ei kuitenkaan ole väriltään [[musta]], sillä pysyäkseen [[terminen tasapaino|termisessä tasapainossa]], sen on emittoitava jatkuvasti absorboimansa energiamäärä säteilyä.
 
Esimerkiksi [[Aurinko]]a, ja muita [[tähti]]ä, voidaan mallintaa varsin hyvällä tarkkuudella mustina kappaleina, ja tämän avulla laskea muun muassa niiden [[terminen tasapaino]].
laskea muun muassa niiden [[terminen tasapaino]].
 
Klassinen fysiikka ei pystynyt selittämään mustan kappaleen lähettämän säteilyn [[spektri]]n muotoa. Tätä ongelmaa kutsuttiin [[ultraviolettikatastrofi]]ksi: kun aallonpituus pienenee, klassisen teorian mukaan energiatiheyden pitäisi kasvaa rajatta. Ongelmalle esitti ratkaisun vuonna [[1900]] [[Max Planck]] [[kvantittuminen|kvanttihypoteesillaan]], jonka mukaan sähkömagneettinen säteily voi esiintyä vain tietynsuuruisina diskreetteinä paketteina, kvantteina. Tästä havainnosta, ja [[Albert Einstein]]in sille antamista tulkinnoista sai alkunsa [[kvanttimekaniikka]].
 
Mustan kappaleen suurimman intensiteetin aallonpituus saadaan [[Wienin siirtymälaki|Wienin siirtymälaista]] ja intensiteetti [[Stefanin–Boltzmannin laki|Stefanin-Boltzmannin laista]].
 
==Viitteet==
{{Viitteet}}
 
==Katso myös==